Hyvinvointiraportin idea lähti liikkeelle opiskelijoiden ja henkilöstön tarpeesta ymmärtää paremmin hyvinvointitiedon keräämisen merkitys ja hyöty. Laadukkaan tiedontuotannon lähtökohtana on kyselyistä tiedottaminen ja kyselyn toteuttamiseen (henkilöstö ja opiskelijat) perehdyttäminen. Tarvitaan myös malli sille, miten tieto opiskelijoiden kanssa käsitellään ja miten eri tuloksista johdetaan toimenpide-ehdotuksia ja hyvinvointityön sisältöjä.
Opiskelijoiden osallisuus tulosten käsittelyssä on tällä hetkellä hyvin pinnallisella tasolla, mikä ei tue heidän terveystajunsa kehittymistä eikä anna heille todellisia valmiuksia heidän hyvinvointiaan edistävien toimenpide-ehdotusten tekemiseen.
Hyvinvointitieto
Hyvinvointiraportin tietopohja ja perusta rakentuvat joka toinen vuosi teetettävästä kouluterveyskyselystä, kerran vuodessa toteutettavasta opiskelijatyytyväisyyskyselystä sekä laajojen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten kautta koottavista yhteenvedoista. Hyvin ratkaiseva tekijä tiedontuotannossa on kyselystä tiedottaminen ja kyselyn tekemiseen (henkilöstö ja opiskelijat) perehdyttäminen. Osallistujilla tulee olla selkeä kuva hyvinvointitiedon käsittelyprosessista.
Tiedon jäsentäminen
Hyvinvointitiedot käsitellään (tulkitaan) opiskelijoita osallistavia työmenetelmiä käyttäen. Tiedon tulkinta nostaa esille toimintaympäristössä (ja ryhmässä) ilmeneviä ongelmia ja ei-ongelmia. Se auttaa ryhmiä valitsemaan toimintaympäristössä vahvistettavia asioita ja toimenpiteitä vaativia asioita sekä niihin arkitasolla sopivia ratkaisuja.
Tiedon hyödyntäminen
Hyvinvointitiedon käsittely synnyttää uutta kokemustietoa ja ymmärrystä. Siitä muodostetaan teemoja ja määritellään konkreettisia toimenpiteitä osaksi oppilaitoksen hyvinvointityön vuosisuunnitelmaa. Opiskelijoita tulee ohjata ja kannustaa toimenpide-ehdotusten tekemisessä ja vastuuttaa heitä mukaan hyvinvointityön toteuttamiseen.toteuttamiseen.
