Hae avainsanalla: oppimisympäristö

Ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä -täydennyskoulutus on EPPA-hankkeen eri kouluasteiden välisessä yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu yliopistollinen täydennyskoulutus (15 op). Koulutuksessa on kehitetty henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) ja uraohjauksen ohjausvalmiuksia ja -osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä sekä perehdytty opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.  

Tekniikan yhteisopettajuus ja yhteiset oppimisympäristöt

Energiatekniikka, automaatio

Mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikan perusteet 3 op (Xamk)

- yhteisopettajuus Ksao ja Xamk- sisältö sovitettiin osaksi Ksaon 10 osp kurssia, vastaavaa sisältöä

- käytännön harjoituksia opiskelijoille Kotkassa 2 pvää (Kouvola-Kotka etäisyys 60 km, liikkuminen?)

Yhteiset oppimisympäristöt ja siirrettävät opetusvälineet

•Johdanto ja tutustuminen Kouvolassa käytännön harjoituksiin siirrettävällä laitteella

Avoimet ammatilliset opinnot -palvelu tarjoaa vaihtoehtoisen ja joustavan tavan nuorelle tai aikuiselle hankkia opinnoissa tai työelämässä tarvittavaa osaamista hyödyntämällä eri oppilaitosten kaikille avointen opintojen tarjontaa. Opiskelu tapahtuu verkossa joko itsenäisesti tai oppimisen ohjaajan johdolla.

Vaihtoehtoisten, yksilöllisten ja joustavien sekä työelämälähtöisten opiskeluvalintojen visualisointia  on toteutettu kuvaamalla oppimisympäristöjä, opiskelutilanteita sekä tuottamalla alan keskeisiä työtehtäviä esitteleviä videoita.

Hyvinvointiraportin idea lähti liikkeelle opiskelijoiden ja henkilöstön tarpeesta ymmärtää paremmin hyvinvointitiedon keräämisen merkitys ja hyöty. Laadukkaan tiedontuotannon lähtökohtana on kyselyistä tiedottaminen ja kyselyn toteuttamiseen (henkilöstö ja opiskelijat) perehdyttäminen.  Tarvitaan myös malli sille, miten tieto opiskelijoiden kanssa käsitellään ja miten eri tuloksista johdetaan toimenpide-ehdotuksia ja hyvinvointityön sisältöjä.

WinNovassa on kehitetty tuetun, yksilöllisen oppimisen ja ohjauksen toimintamalli. SISULA-toiminta on tarjonnut lukuvuonna 2016–2017 ja SL 2017 yksilöllistä ohjausta ja tuettua, yksilöllistä oppimista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille. Toimintamallin kohderyhmänä ovat vahvaa yksilöllistä tukea ja ohjausta tarvitsevat ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat, joiden tavoitteena on yksilöllisten tukitoimien jälkeen joko jatkaa jo aloittamansa tutkinnon opintoja tai vaihtaa alaa ja/tai koulutusmuotoa.

Etelä-Savon ammattiopistossa Pieksämäellä järjestetään ensimmäisen vuoden opiskelijoille vuosittain Hyvinvointivirtaa-tapahtuma. Tapahtuma järjestetään poikkeavasti keväisin. 

Vuoden 2016 tapahtumassa oli aikataulutettu ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmille rastit, joissa he vierailivat ryhmittäin opettajan johdolla. Näin varmistettiin, että kaikki pääsivät osallistumaan ja mukaan. 

Rasteja oli tänä vuonna neljä:

Suunnittelimme yhteistyössä asumisvalmennusyksikkö Kätsän, Sastamalan kaupungin etsivän nuorisotyön ja Sastamalan seurakunnan kanssa yhteisen kaikille nuorille avoimen iltaryhmän torstai-iltoihin.  Kokoontumisia suunniteltiin yhteensä 11 kertaa syyslukukaudelle. Jokaiselle kerralle suunniteltiin omat aihealueet, joiden sisällöt suunniteltiin mielenterveysseuran kehittämän mielenterveyden käden mukaan. Kokoontumisissa on keskusteltu tunteista, arvoista ja valinnoista, kokeiltu erilaisia liikuntamuotoja, keskusteltu levosta ja unesta sekä tehty rentoutumisharjoituksia.

Malli sopii ammatilliseen koulutukseen kaikille aloille, jotka pyrkivät lisäämään työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrää. Tavoitteena on madaltaa opiskelijan kynnystä työelämään lähtemiseen. 

Tavoitteena on lisäksi:

Paussipaikka on vaihtoehtoinen pajamainen oppimisympäristö oppilaitoksen sisällä, jossa nuori saa tukea oman opinpolun mukaisesti arjentaitojen hallintaan, kehittymiseen työelämä – ja opiskelutaidoissa sekä tukea HOPS:n toteutumiseen. Jämsän seudulla ei ole tarjolla monipuolista pajatoimintaa opiskelijoille joiden opintojen eteneminen vaatii yksilöllisiä ratkaisuja erityisesti elämän- ja arjenhallinnan osalta. 

Tavoitteena on jatkaa alueellista yhteistyötä oppimisympäristöjen hyvinvoinnin kehittämistyössä. Alueellisen seminaarin tuotoksista on koottu ehdotuksia oppilas- ja opiskelijahuoltotyön kehittämisen jatkotyöskentelyä varten. Verkkokeskustelun avulla on tarkoitus koota osallistujien kommentteja siitä, mitkä ovat tärkeimpiä aiheita alueellisen yhteistyön jatkotyöskentelyyn. Keskustelu toteutetaan verkkotyökalun avulla niin, että kukin toimijataho käsittelee aihetta omissa vakiintuneissa työryhmäpalavereissaan.

Alueellisen seminaarin tavoitteena on koota kuntien ja koulutuksen järjestäjien johtoa ja työntekijöitä keskustelemaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistuksesta. Tarkoituksena on edistää alueellista yhteistyötä ja vuorovaikutusta oppimisympäristöjen hyvinvoinnin alueellisessa kehittämistyössä. Seminaarin alussa esitellään yhteinen pohjustus oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistuksesta ja yhteisöllisen oppilaitoksen kehittämisestä. Sen jälkeen osallistujat valitsevat haluamansa työpajan osallistavaa työskentelyä varten:

Tavoitteena on alueellisen yhteistyön käynnistäminen ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain uudistukseen yhdessä valmistautuminen. Tarkoituksena on virittää keskustelua ja vuorovaikutusta kuntien ja koulutuksen järjestäjien johdon ja työntekijöiden välillä alueellisen yhteistyön mahdollisuuksista ja koota työvälineitä alueellisen seminaarin toteutukseen. Keskustelu toteutetaan verkkotyökalun avulla niin, että kukin toimijataho käsittelee aihetta omissa vakiintuneissa työryhmäpalavereissaan.

Invalidiliiton Järvenpään Koulutuskeskus on kehittänyt työmenetelmän yhteisöllisen ja yksilökohtaisen toimintatavan ja moniammatillisen opiskeluhuollon rakenteen mallintamiseen. Menetelmä on osallistava ja se jakautui kuuteen eri prosessivaiheeseen. Nämä vaiheet toteutettiin erilaisina työpajoina. Työryhmän tarkoituksena oli kuvata toimintamalli, jonka tavoitteena oli hyvinvoiva oppimisympäristö.

Koulutusten tavoitteena on antaa ammatillista osaamista mielenterveydestä voimavarana sekä konkreettisia työvälineitä oman oppilaitoksen hyvinvoinnin tukemiseen. Osallistujat saavat mukaansa Hyvinvoiva oppilaitos -aineiston sekä oppilaitoskohtaisesti Fiilis-kuvakortit. Hyvinvoiva oppilaitos -koulutukset on suunnattu toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle sekä opiskelijoille. Mukaan toivotaan tiimiä (esim. opinto-ohjaaja, rehtori, opettajia, terveydenhoitaja, kuraattori) mutta myös pienemmällä joukolla voi toki osallistua. 

Materiaalin tavoitteena on vahvistaa toisen asteen oppilaitosten opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstön ja työpaikkaohjaajien ammatillista osaamista mielen hyvinvoinnista voimavarana. Toinen keskeinen ja välillinen tavoite on toisen asteen opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin edistäminen.