Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa Työkykypassin mobiilisovelluksen kehittämiseen liittyvää ideointia, suunnittelua ja protoilua. Opiskelijat Haaga-Heliasta, Omnian ja Stadin ammattiopistoista ja Hyriasta osallistuivat kehittämisen eri vaiheisiin. Haaga-Helian opettajat ohjasivat opiskelijatiimejä. Sidosryhmien edustajat oppivat yhteisen tekemisen kautta toisiltaan ja onnistuivat tunnistamaan yhdessä kohderyhmää eli 2. asteen oppilaitosten opiskelijoita opetuksessa palvelevia osallisuuden, hyvinvoinnin ja työelämävalmiuksien edistämiseen liittyviä mobiiliratkaisuja. Ratkaisujen pohjalta hankkeen ulkopuolinen ohjelmistotalo toteutti mobiilisovelluksen. Haaga-Helia toteutti osallistavaa kehittämistä aikavälillä 1/2016-4/2017. Keväällä 2016 toteutettiin mobiilisovelluksen kehittämistä palveleva kolmen työpajan sarja osallistaen Haaga-Helian kehittäjäopiskelijoita ja Stadin ammattiopiston käyttäjäkohderyhmää edustavia opiskelijoita. Ensimmäisessä työpajassa toteutettiin neljä ideointikierrosta sovelluksen tärkeiden ominaisuuksien tunnistamiseksi. Toisessa työpajassa esiteltiin konseptit teemoittain ja niitä työstettiin edelleen. Kolmannessa työpajassa katselmoitiin yhdessä kahden eri koulun opiskelijoiden kesken ensimmäinen käyttöliittymäproto, jota kehiteltiin yhteisessä työpajatyöskentelyssä. Käyttöliittymäproton rakentamisen rinnalla käynnistyi toiminnallisen prototyypin rakentaminen Haaga-Helian Softala-opiskelijoiden ja Stadin ammattiopiston sovelluksen ulkoasua ja leiskoja suunnittelevan opiskelijan yhteistyönä. Prototyypin esitestaus toteutettiin Hyriassa ja varsinainen pilotointi Omnian ja Stadin ammattiopistoissa. Opiskelijoiden käyttökokemukset dokumentoitiin ja palautteen pohjalta tehtiin suositukset käyttöliittymän kehittämiseksi. Haaga-Helian koordinoimat toimenpiteet hankkeessa muodostivat monivaiheisen kehittämis- ja oppimisprosessin, jossa noudatettiin modernin ohjelmistokehityksen vaiheistusta ja osallistavaa pedagogiikkaa.
Haaga-Helian asiantuntijat koordinoivat toteutusta, fasilitoivat työpajoja ja ohjasivat opiskelijaryhmiä. Toteutus tapahtui yhteistyössä Työterveylaitoksen (Haaga-Helian toimeksiantaja), Saku ry:n, Stadin ammattiopiston, Omnian ja Hyrian kanssa. Eri oppilaitosten opiskelijat olivat olennainen resurssi toteutuksessa. Opiskelijoiden roolit vaihtelivat tilanteen mukaan, mutta pääsääntöisesti Haaga-Helian korkeakouluopiskelijat toimivat kehittäjinä ja ammattiopistojen opiskelijat sovelluksen käyttäjäkohderyhmän edustajina, jotka osallistettiin vahvasti kehittämiseen. Yksittäiset kehittämistoimenpiteet vaihtelivat kestoltaan parista tunnista aina muutamaan kuukauteen. Suurin osa kehittämisen aikaresursseista tuli loppujen lopuksi opiskelijoiden opintojen kautta. Toiminta rahoitettiin ESR-hankerahoituksella.
Yllä kuvattu prosessi sopii hyvin opiskelijoiden opintoja palvelevien sovellusten kehittämiseen. Toisaalta kehitettävän asian ei tarvitse välttämättä liittyen nuorten opintoihin, vaan kehitettävä sovellus voi liittyä myös nuorten arkeen. Toimintatapa ja menetelmät mahdollistavat kehittämisen ja opintojen yhteen sovittamisen. Koordinoivana tahona on hyvä olla oppilaitos, josta saadaan opiskelijaresursseja ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, toteutukseen ja testaukseen.
Yliopettaja Jarmo Sarkkinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu/Digitalouden koulutusyksikkö, jarmo.sarkkinen@haaga-helia.fi