Harrastekirjasto on nuorille suunnattu tapahtuma, jossa eri harrastusten edustajat kertovat nuorille omasta harrastuksestaan. Harrastekirjasto voidaan järjestää esimerkiksi yläkoululaisille tai toisen asteen opiskelijoille. Harrastekirjasto on Elävä Kirjasto –menetelmään pohjautuva yhdenvertaisuutta edistävä, toiminnallinen ja osallistava menetelmä nuorisotyöhön. Harrastekirjastot toimivat kuten tavallinenkin kirjasto, mutta paperisten kirjojen sijaan harrastekirjastosta lainataan kirjastonhoitajalta oikeita ihmisiä keskustelua varten. Kirjaston ”kirjat” edustavat eri harrastuksia ja heitä lainaamalla nuoret pääsevät tutustumaan kyseisiin harrastuksiin. Harrastekirjaston järjestäminen: Harrastekirjaston voi järjestää esimerkiksi koulussa, kirjastossa, nuorisotilalla tai muussa matalan kynnyksen paikassa, johon nuorten on helppo tulla. Tapahtuman voi järjestää yksi tai useampi taho yhdessä. Käytännön järjestelyt: Tapahtumaa varten on varattava tilat, rekrytoitava harrastekirjat, valmisteltava materiaalit (kuten mahdolliset kirjojen esittelykansiot, kirjojen lainauspiste ja lainaustaulu) ja huolehdittava mahdollisesta tarjoilusta. Tapahtuman kesto: Suositeltava kirjojen laina-aika on enintään kaksi tuntia. Tapahtuman kokonaiskesto alku- ja loppujärjestelyineen vie enimmillään noin neljä tuntia. Tapahtuman viestintä ja markkinointi: Tapahtuman viestintä on suunniteltava huolella. Nuoria voidaan osallistaa tapahtuman suunnitteluun esimerkiksi kysymällä heiltä etukäteen, mitkä harrastukset heitä kiinnostavat ja mistä harrastuksista he haluaisivat kuulla enemmän. Markkinoinnissa kannattaa hyödyntää monipuolisesti eri viestintäkanavia.
Harrastekirjaston toteuttaminen vaatii usean henkilön työpanosta. Jos osallistuvia nuoria on noin 40–60 ja nuoret lainaavat osin pienissä ryhmissä, on suositeltava rekrytoitavien kirjojen lukumäärä noin 15-20 henkilöä. Tapahtuman käytännön organisointiin tarvitaan arviolta 4-6 henkilöä. Työntekijöitä tarvitaan lainaustiskin hoitamiseen, kirjojen kanssa lepotilaan sekä tarvittaessa ohjaamaan lainaaja ja kirja keskustelupaikkaan. Lisäksi tarvittaessa yhden henkilön on hyvä huolehtia tapahtuman yleisestä sujumisesta. Harrastekirjasto on toki mahdollista järjestää myös pienimuotoisemmin kutsumalla yhteen tapahtumaan vain muutamia harrastekirjoja. Tällöin tapahtumia voidaan sisällyttää muun toiminnan osaksi esimerkiksi nuorisotiloilla. Harrastekirjaston materiaali- ja hankintakustannukset ovat melko pienet. Suurin kuluerä on mahdolliset tarjoilut kirjoille ja nuorille. Materiaalihankinnat liittyvät mahdollisiin kirjojen esittelykansioihin, kirjojen lainaustauluihin ja kirjastokortteihin (malleja liitteenä).
Harrastekirjasto edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Se on myös hyvä keino vahvistaa nuorten tietoisuutta eri harrastusmahdollisuuksista ja innostaa heitä hakeutumaan harrastustoimintaan mukaan. Työterveyslaitoksen koordinoimassa Combo-hankkeessa on toteutettu useita harrastekirjastotapahtumia yhdessä kuntien nuorisopalveluiden, kirjastojen ja oppilaitosten kanssa. Hanke tuottaa myös harrastekirjaston käytännön toteuttamista tukevaa materiaalia (ks. liitteet). Näitä materiaaleja nuorten parissa toimivat tahot voivat hyödyntää omia tapahtumia järjestäessään.
Outi Aho, Työterveyslaitos, p. 043 825 0393, outi.aho@ttl.fi, www.ttl.fi/combo