CREAR-arviointiväline soveltuu moniin erilaisiin käyttötilanteisiin ohjaus- ja opetustyön arjessa. Se auttaa tunnistamaan hyvinvointiin ja elämänhallintaan vaikuttavia tekijöitä samanaikaisesti viidellä eri osa-alueella: opiskelu, ajankäyttö ja suunnitelmallisuus, hyvinvointi, urasuunnittelu ja työllistyminen.
Hae avainsanalla: hyvinvointi
Liikettä opetukseen -materiaaliin on koottu eri tahojen kehittämiä ideoita, joilla voi tehdä nuorten aikuisten oppimistilanteesta aktiivisen ja uudella tavalla motivoivan yhdistämällä liikettä opetussisältöihin (esimerkiksi ammattioppilaitosten yhteisiin tutkinnonosiin).
Liikettä opetukseen -materiaaliin on koottu eri tahojen kehittämiä ideoita, joilla voi tehdä nuorten aikuisten oppimistilanteesta aktiivisen ja uudella tavalla motivoivan yhdistämällä liikettä opetussisältöihin (esimerkiksi ammattioppilaitosten yhteisiin tutkinnonosiin).
Liikettä opetukseen -materiaaliin on koottu eri tahojen kehittämiä ideoita, joilla voi tehdä nuorten aikuisten oppimistilanteesta aktiivisen ja uudella tavalla motivoivan yhdistämällä liikettä opetussisältöihin (esimerkiksi ammattioppilaitosten yhteisiin tutkinnonosiin).
VeKe-malli on samanaikaisesti:
1. Itsearviointimenetelmä, 2. Kehittämispotentiaalia luotaava vertaistuen ja yhteiskehittämisen menetelmä (vertaisauditointi), 3. Asuntolaohjaustyön näkyväksi tekemisen ja merkityksen lisäämisen väline esimies- ja johtotasolle, sekä koko oppilaitokselle. Tämä taso mahdollistaa asuntolatyön kytkemisen osaksi oppilaitoksen strategiaa. Malli voidaan ottaa käyttöön joustavasti, toimintaympäristön omista lähtökohdista käsin ja edetä taso kerrallaan kohti strategista tasoa.
Sata uraa ammattillisesta! kohderyhminä ovat opiskelijat, vastavalmistuneet sekä työelämässä jo hetken olleet valmistuneet henkilöt, työnantajat sekä Satakunnan ja Vakka-Suomen alueen yritykset ja muut organisaatiot.
Hankkeen toiminta jakaantuu viiteen osa-alueeseen:
1. Alumnitoiminta pitää sisällään alumniverkoston ja -rekisterin kokoamisen, valmistumassa olevien opiskelijoiden rekrytoinnin työelämän kokemusasiantuntijoiksi sekä alumnitarinoiden keräämisen video- ja muihin esitysmuotoihin.
Liikettä opetukseen -materiaaliin on koottu eri tahojen kehittämiä ideoita, joilla voi tehdä nuorten aikuisten oppimistilanteesta aktiivisen ja uudella tavalla motivoivan yhdistämällä liikettä opetussisältöihin (esimerkiksi ammattioppilaitosten yhteisiin tutkinnonosiin).
#Valmennus-pilotin sisällöt pohjautuvat esiin nousseisiin tarpeisiin sekä aloituskyselyn (vipunen.fi) sisältöihin. Mallissa opiskelijan tukena on valmennuksellista työotetta hyödyntävä monitoimijainen asiantuntijajoukkue, johon sisältyvät huoltajat. Keskiössä on toimijoiden säännöllinen yhteydenpito ja viestintä. Opintojen alussa käynnistetty yhteistyö alaikäisten huoltajien kanssa nähdään merkityksellisenä, jonka vuoksi heidän sitouttamiseensa kiinnitetään erityistä huomiota.
Tietokortti tarjoaa työpaikkaohjaajille vinkkejä ja neuvoja hyvinvointia tukevan opiskelijoiden ohjauksen ja perehdytyksen tueksi. Tietokortti sisältää teemat: Millaista on hyvä ohjaus? Käytännön ohjeita ohjauksen ja perehdytyksen tukesi, Erityisen tuen tarve ja ohjaus, Hyvinvoinnin edistäminen osana ohjausta.
Hankkeen tavoitteena on kehittää lappilaisten nuorten siirtymiä peruskoulusta ammattiopintoihin ja ammattiopinnoista työelämään. Tavoitteena on myös vahvistaa nuorten opinnoissa edistymistä ja tutkintojen suorittamista kehittämällä moniammatillista tiimityöskentelyä vastaamaan viime aikaiseen ammatillisen koulutuksen reformiin. Hankkeessa kehitetään ammatillisen koulutuksen käytänteitä parantamalla nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten taitoja tunnistaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja sosiaalipalveluihin liittyviä tarpeita.
Päämäärä
Editetään ryhmäytymistä, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Toteutus:
#kampusrauhaa-hankkeen tavoitteena on kehittää toimintakonsepti, jota voidaan soveltaa missä tahansa oppilaitoksessa, minkä tahansa ryhmän kanssa. Toimintakonseptia pilotoidaan valtakunnallisesti eri oppilaitoksissa. Hankkeen kehittäjäkumppaneita ovat mm. REDU, SASKY, GRADIA, OMNIA, SAMPO, KEUDA, TAI, StadinAO, EKAMI ja SALPAUS.
Toimintakonseptin perusidea on käynnistää opiskelijalähtöinen prosessi, jossa opiskelijat ja henkilöstö yhdessä miettivät vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1) Miten meidän oppilaitoksen arjesta saisi mielekkäämpää?
Hyvinvoinnin digivalmentaja on sähköinen opas, jonka avulla voidaan ottaa käyttöön hyvinvointivalmennuksen malli ammatillisissa oppilaitoksissa. Hyvinvointivalmennus voidaan toteuttaa kontaktitapaamisina, verkkototeutuksena tai näiden yhdistelmänä. Oppaassa on kuvattu erilaisia toteutustapoja valmennukseen yksittäisistä tapaamisista kohdennettuun ja kokonaisvaltaiseen, useamman kuukauden valmennusprosessiin. Oleellista on, että valmennettava laatii valmenuksen alussa henkilökohtaisen tavoitteen itselleen oppilaitoksen valmentajan tuella.
Syksyllä 2017 toteutettiin Stadin Ammattioppilaitoksessa vapaaehtoinen liikuntakurssi, josta vastasivat Fimun vastuuohjaaja ja liikunnanopettaja Harri Heiskanen. Opintojakso koostui neljästä tapaamisesta, yhteensä 12 h. Opiskelijat saivat vaikuttaa kurssin sisältöön. Lajeiksi he valitsivat seuraavat: lenkkeily, kuntosali, itsepuolustus, kuntonyrkkeily, kiipeily (Tapanilan Erän kiipeilyhalli), sekä trampoliinihypyt (Rush-trampoliinipuisto).
Kurssille osallistuneet olivat pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita.
Julkaisu kokoaa yhteen Ennaltaehkäisevä monitoimijuus: Osallisuus ja syrjäytymisen ehkäisy osaksi koulujen toimintakulttuuria (EMOK) -hankkeen aikana toteutettuja toimintoja. Julkaisu esittelee erilaisia työtapoja yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämiseen ja siirtymien tukemiseen hankkeen toimintojen ja toiminnassa mukana olleiden kokemusten kautta. Sisältö jakaantuu kolmeen teemaan.
Hankkeen päätavoitteena oli edistää toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten terveellisiä elämäntapoja sekä tukea heidän elämänhallintaansa ja arkielämän taitojaan sekä sosiaalisia vuorovaikutustaitojaan, jotta heidän opiskelu- ja toimintakykynsä vahvistuisivat. Tämä vaikuttaa siihen, miten hyvin he suorittavat tutkintonsa loppuun asti ja työllistyvät opintojensa jälkeen.
Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU ry:n koordinoimassa osahankkeessa keskitytään nuorten eriarvoistumisen ehkäisyyn sekä nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseen. Tavoitteen saavuttamiseen haetaan ratkaisua lisäämällä oppilaitosten ja järjestöjen välistä yhteistyötä liikunnan toimialueella.
Sataedun toimipaikoissa on käytössä hyvinvoinnin vuosikello. Vuosikello suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden ja koko henkilökunnan kanssa. Mukana suunnittelussa on myös yhteistyökumppaneita esimerkiksi terveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta, seurakunnista, yrityksistä ja kolmannelta sektorilta. Punaisena lankana hyvinvoinnin vuosikellossa on opiskelijoiden osallisuuden ja yhteishengen lisääminen sekä ammattiylpeyden kohottaminen. Tavoitteena on, että opiskelijat sisäistävät opintojensa aikana hyvinvoinnin merkityksen työelämässä ja vapaa-aikana.
Opiskelijalle K2K -toiminta on kiireetöntä yhdessäoloa ja vuorovaikutusta vapaaehtoisen vanhemman kaverin kanssa oppituntien ulkopuolella opiskelijan hankaliksi kokemissa asioissa. Opiskelija ja vapaaehtoinen tapaavat säännöllisesti. Alaikäisten kanssa tapaamiset järjestetään koulun tiloissa (huoltajan suostumuksella myös muualla julkisessa tilassa), täysi-ikäisten kanssa voidaan tavata muuallakin. Tapaamiset ovat luottamuksellisia. Käytäntö on toteutettu Oulun seudun ammattiopiston K2K - kaverilta kaverille -hankkeessa (ESR).
Kuka voi saada vanhemman kaverin?
Kulttuuritapahtuma omnialaisille oppijoille Leppävaaran toimipisteessä. Antoi esiintyjille mahdollisuuden saada kokemusta ja kannustavaa ammattimaista palautetta esiintymisestä. Innosti esiintyjiä osallistumaan SAKUstars-kilpailuun. Ja tarjosi kaikille osallistujille erilaisen yhteisöllisen tapahtumapäivän. Tapahtumassa oli yleisönä n. 300 omnialaista.
Vuoden 2016 Hyvinvointivirtaa-teemaviikolla mitattiin amispoweria amisradalla. Oman oppilaitoksen toiminnallisen amisradan voi rakentaa niin sisälle kuin ulos. Rata voi käsittää osuuksia missä hiki virtaa tai missä nokkeluus palkitaan. Kannattaa hyödyntää myös oppilaitoksen opiskelualoja, mistä varmasti saa keksittyä monipuolisia tehtäviä sekä samalla saadaan tutuksi oman oppilaitoksen eri alat.
Oppilaitoksen oman amisradan ideointi ja toteutus:
Vamistarsia ryhdyttiin suunnittelemaan media-assistentti opiskelijoiden kanssa osana taide- ja kulttuuriopintoja. Ryhmästä valittiin opiskelija, joka oli kokonaisvastuussa tapahtuman järjestelyistä. Tapahtuma jaettiin osa-alueisiin, niistä kaikista vastasi aina yksi tai kaksi opiskelijaa.
Vaikka tapahtuma oli tiedossa jo aiemmin, niin siitä pyydettiin kuitenkin lupa apulaisrehtorilta, ilmoitettiin alustava kustannusarvio ja kerrottiin tapahtumajärjestelyistä. Myös muille sisäisille sidosryhmille kerrottiin tapahtumasta.
Nojat-hankkeessa nuorten opintopolkua tuetaan moniammatillisesti siten, että nuorella on tarvittava tuki ja tutut ohjaavat aikuiset peruskoulussa ja siirryttäessä toisen asteen opintoihin vieraalle paikkakunnalle. Hankkeessa rakennetaan toimiva moniammatillinen tuki- ja vuorovaikutusmalli. Sujuvan siirtymän toimintamalli soveltuu erityisesti maaseutuympäristöihin sekä niihin kuntakeskuksiin, joissa ei ole toisen asteen koulutusmahdollisuuksia.
Harrastekirjasto on nuorille suunnattu tapahtuma, jossa eri harrastusten edustajat kertovat nuorille omasta harrastuksestaan. Harrastekirjasto voidaan järjestää esimerkiksi yläkoululaisille tai toisen asteen opiskelijoille. Harrastekirjasto on Elävä Kirjasto –menetelmään pohjautuva yhdenvertaisuutta edistävä, toiminnallinen ja osallistava menetelmä nuorisotyöhön. Harrastekirjastot toimivat kuten tavallinenkin kirjasto, mutta paperisten kirjojen sijaan harrastekirjastosta lainataan kirjastonhoitajalta oikeita ihmisiä keskustelua varten.
Hyvinvointiraportin idea lähti liikkeelle opiskelijoiden ja henkilöstön tarpeesta ymmärtää paremmin hyvinvointitiedon keräämisen merkitys ja hyöty. Laadukkaan tiedontuotannon lähtökohtana on kyselyistä tiedottaminen ja kyselyn toteuttamiseen (henkilöstö ja opiskelijat) perehdyttäminen. Tarvitaan myös malli sille, miten tieto opiskelijoiden kanssa käsitellään ja miten eri tuloksista johdetaan toimenpide-ehdotuksia ja hyvinvointityön sisältöjä.
Huoltamo-hankkeen ennaltaehkäisevän perhetyön pilotointi toi perhetyön opiskeluhuollon, nuorten työpajan ja TE-palveluiden rinnalle. Pieksämäen II-asteen ja ammattikorkeakoulun opiskelijoilla, sekä nivelvaihetyön näkökulmasta Hiekanpään yläkoulun oppilailla ja heidän perheillään oli mahdollisuus saada tukea arjen hankaluuksiin, elämäntilanteen tuomiin haasteisiin, opiskeluvaikeuksiin ja perheen vuorovaikutussuhteisiin.
Hiekkiksen yhteisen opiskeluhuollon ja nuorten / opiskelijoiden matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen aloitettiin helmikuussa 2015 olemassa olevien palveluiden kartoittamisella. Learning Cafén avulla Hiekkiksestä löytyi 43 olemassa olevaa nuorten palvelua.
Hiekanpään kampuksella sijaitsee monen eri tahon palvelut: II-asteen oppilaitokset:
Bovallius, Esedu, Lukio ja Seurakuntaopisto, Diakonia ammattikorkeakoulu, Lastenkoti Ruusu, Koivurannan
NAKS - Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen -hankkeen julkaisu kirjoitettiin avuksi oman reitin suunnitteluun. Siitä löytyy työkaluja tulevaisuuden rakentamiseen: Tarkastelemme missä olet tällä hetkellä, mitä tarvitset jotta pääset tavoitteisiisi. Lisäksi se sisältää tarinoita ja videoita muista unelmoijista ja osaajista sekä hauskoja tehtäviä jotka auttavat tulevaisuuden rakentamisessa.
E-kirja löytyy liitteenä (pdf).
Oman osaamisen tunnistamisen leirit tarjosivat nuorile mahdollisuuden pysähtyä
pohtimaan omia unelmia, osaamista ja toimintaa. Sisällöt vaihtelivat vahvasta
työelämä ja yrittäjyys-painotuksesta oman mindsetin kehittämiseen.
1. Jokaisessa nuoressa on piilossa olevaa potentiaalia. Rohkaisimme jokaista
tavoittelemaan omia unelmia ja tavoitteita.
2. Vuorokauden aikana syvennyttiin oman osaamisen tunnistamiseen ja
rakennetaan omaa reittiä kohti unelmatulevaisuutta ja työelämää.
Taide- ja kulttuurilähtöisin menetelmin voidaan edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia. Taide- ja kulttuuritoimijan (Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu) ja oppilaitoksen (Tikkurilan lukio) välisenä yhteistyönä taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät integroitiin osaksi oppilaitoksen opetusta. Näin voitiin lisätä nuorten itsetuntemusta, rohkaisua itseilmaisuun sekä luoda valmiuksia osallisuuteen. Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu on toteuttanut vuoden 2016 aikana teatterityöpajoja Tikkurilan lukiossa.