Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen -selvitys
Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen -selvityksessä tarkastellaan ammatillisen koulutuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Tulokset perustuvat 36 oppilaitosvierailuun ja keskusteluihin yli 300 ammatillisen koulutuksen asiantuntijan kanssa.Tuoreen selvityksen mukaan ammatillisen koulutuksen uudistukseen suhtaudutaan oppilaitoksissa myönteisesti, mutta kehittämisen keskellä halutaan turvata myös arkisen perustyön sujuminen ja nykyisten opiskelijoiden laadukas opetus. Reformin alkuvaiheet ja samanaikainen rahoituksen väheneminen näkyvät ammatillisissa oppilaitoksissa kokonaisvaltaisena murroksena ja kehittämishaasteena.
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut alkuvuodesta Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen. Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen mukaan mielikuva ammatillisesta koulutuksesta oli pääsääntöisesti myönteinen kaikissa tutkimuksen kohderyhmissä. Ammatillinen koulutus antaa perustaidot ja -tiedot eri ammatteihin ja työelämään sekä muodolliset jatko-opintomahdollisuudet. Sitä pidetään käytännönläheisenä, hyödyllisenä, monipuolisena ja joustavana.
Myönteisin mielikuva ammatillisesta koulutuksesta on toista vuotta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla nuorilla. Suurin osa heistä on haluamassaan opiskelupaikassa. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten opiskelupaikan valintaan vaikuttavat kiinnostava ala, halu työllistyä ja päästä nopeasti työelämään ja hyväpalkkaiseen työhön.
- Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote
- Tutkimuksen keskeiset tulokset
- Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus
- Tutkimuksen kvalitatiivinen osuus
Ammatillisen koulutuksen opiskelijapalaute
Ammatillisen koulutuksen opiskelijakyselyyn vastanneista pääosa on opintojen päättövaiheessa erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä koulutukseensa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan mahdollisuuksiin opiskella työelämässä oli erittäin tyytyväisiä noin puolet opiskelijoista. Opiskelijoiden mukaan he ovat saaneet koulutuksessa sellaista osaamista, jolla pystyy siirtymään työelämään tai jatko-opintoihin ja jolla pärjää työelämässä. Vastaajista 79 % oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä saamaansa opetuksen ja ohjauksen riittävyyteen ja 81 % piti sitä laadukkaana. Koulutuksen järjestäjät ovat onnistuneet opiskelijoiden mukaan myös turvallisen ja yhteisöllisen opiskeluympäristön luomisessa.
Opiskelijapalautteen tiedot tukevat tammikuun lopussa julkaistun ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimuksen tuloksia. Opiskelijapalautteiden tuloksia voi tarkastella Vipunen.fi – opetushallinnon tilastopalvelussa. Ensimmäinen julkaistava tilastointijakso on 1.7.–31.12.2018. Tulokset päivittyvät Vipusessa joka kuukauden 3. päivä.
Nuorisobarometri 2018: Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla
Vuoden 2018 Nuorisobarometri selvitti nuorten asenteita maahanmuuttoon ja Suomen asemaan Euroopan unionissa, luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin sekä nuorten tulevaisuuden odotuksia. Barometrin tulosten mukaan nuorten asenteet demokratiaa kohtaan ovat myönteiset ja nuoret arvostavat sitä. Lisäksi nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvanut. Perinteisten vaikuttamistapojen rinnalla (vaaleissa äänestäminen, järjestössä tai nuorisovaltuustossa toimiminen) nuoret pitävät tehokkaana vaikuttamistapana myös ostopäätöksillä vaikuttamista tai sosiaalisen median kautta vaikuttamista. Nuorten yhteiskunnallinen vaikuttaminen on lisääntynyt, mutta poliittinen vaikuttaminen on yhteydessä nuoren koulutustasoon.
Nuoret ovat eurooppamyönteisiä ja valtaosa nuorista on suvaitsevaisempia ja maahanmuuttomyönteisempiä: maahanmuuttoon suhtautuminen on varsin maltillista tai myönteistä. Yhä useampi nuori kokee epävarmuutta koskien ilmastonmuutosta ja maailman poliittista tilannetta, ilmastomuutokseen liittyvien turvattomuuden tunteiden kokeminen on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Maailman tulevaisuuteen suhtaudutaan kuitenkin keskimääräisesti aiempaa optisemmin.
- Nuorisotutkimusseuran tiedote
- Pekkarinen, Elina & Myllyniemi, Sami (toim.) (2019) Vaikutusvaltaa Euroopan laidalla. Nuorisobarometri 2018.
Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018
Uusimman lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan valtaosa nuorista voi hyvin ja ovat onnellisempia kuin kertaakaan viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Valtaosalla on myös joku harrastus ja yleisin harrastuksista on liikunta. Liikkumattomia oli vastaajista 11 %. Iän myötä liikkumisesta tulee omaehtoisempaa ja se tapahtuu yksin tai pienellä porukalla, nuoret aikuiset harrastivat mieluiten yksilölajeja (= juoksu, lenkkeily, kävely, kuntosalit, pyöräily). Sosioekonominen tausta vaikuttaa yhä harrastusmahdollisuuksiin, noin puolet vastaajista kertoi liian kalliin hinnan esteeksi liikunnan harrastamiselle. Syrjintä ja kiusaaminen ovat huolestuttavan yleisiä liikuntaharrastuksissa, kolmannes vastaajista kertoi kokevansa usein tai joskus kiusaamista liikuntaharrastuksessaan. Vastausten mukaan myös niiden määrä, jotka eivät pidä liikunnasta, kasvaa iän myötä.
Vapaaikatutkimus sisältää myös Tuomas Zacheuksen ja Arttu Saarisen artikkelin lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen taustalla vaikuttavista syistä. Liikunnan pehmeät arvot olivat vastanneille tärkeämpiä: terveenä pysyminen, ilo, ystävät, itsensä kehittäminen ja onnistumisen elämykset. Kovat arvot ovat tärkeitä vain pienelle osalle nuorista (kilpailu, voittaminen, huipulle tähtääminen). Kilpailullisuus ei motivoi nuoria liikkumaan.
- Nuorisotutkimusseuran tiedote
-
Tiina Hakanen & Sami Myllyniemi & Mikko Salasuo (toim.) Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. (Opetus- ja kulttuuriministeriö/Valtion liikuntaneuvosto/Valtion nuorisoneuvosto/Nuorisotutkimusverkosto)
Vinkkejä liikkeen lisäämiseen ja istumisen vähentämiseen
Onko vuorovaikutuksen tyylillä väliä? Miten puhua aktiivisuuden lisäämisestä motivoivasti? Tutustu Let’s Move It -hankkeen luomaan vuorovaikutuspakettiin, ja käytännön vinkkeihin, joita on testattu hyvin tuloksin. Painostaminen tai pakottaminen ei kannata aktiivisuuden lisäämisessä. Sivuilta löydät myös Jenny Lehtisen kokemukset ja mietteet arvostavan ja ymmärtävän kohtaamisen merkityksestä.
Kiinnostavatko käytännön vinkit istumisen vähentämiseen ja oppituntien aktivointiin? Tutustu Let’s Move It -hankkeen Istumisen vähentämisen työkalupakkiin. Voit printata ja sen täältä. Let’s Move It -sivuilla on myös vinkkejä siihen, kuinka ottaa aktivointi puheeksi työporukan kanssa motivoivasti.
Zoomi-verkoston kohtaaminen
Zoomi - Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi (ESR) -hanke järjestää 25.4. Helsingissä verkostokohtaamisen. Zoomi -verkostokohtaamisen tavoitteena on yhdessä verkoston kehittäjien kanssa antaa eväitä ja osaamista toiminnan mallintamiseen ja juurruttamiseen. Löydämme työkaluja itsensä johtamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Hankehenkilöstön hyvinvointi heijastuu kehittämistyöhön ja siitä edelleen tuloksiin ja verkoston toiminnan vaikuttavuuteen.Verkostokohtaaminen on Sujuvat siirtymät -verkoston lisäksi avoin kaikille ammatillisen koulutuksen siirtymien parissa hanketyötä tekeville. Verkostokohtaaminen ja ohjelmaan merkityt tarjoilut ovat maksuttomia. Osallistujat vastaavat itse mahdollisista matkakustannuksista.
Uusi opas oppilaitoksille tupakkatuotteiden käyttöön puuttumiseen
Opas perustuu tupakkalakiin, lakiin ammatillisesta koulutuksesta ja perusopetus- ja lukiolakiin ja se on tehty EHYT ry:n, Opetushallituksen, THL:n, Valviran ja Syöpäjärjestöjen yhteistyönä.
Kuukauden nosto
Ponnahdus on opiskelujakso, jonka ajaksi opiskelija siirtyy toiseen oppilaitokseen opiskelemaan opintojaan vastaavaan koulutusohjelmaan (opinnot eivät keskeydy ponnahdusjakson aikana). Ponnahdusjaksolla kartoitetaan ja havainnoidaan opiskelijan tuen tarvetta ja tarjotaan tehostettua tukea opiskelun haasteisiin.
Tämä hyvä käytäntö on kerätty osana Zoomi - Sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanketta (ESR).
- - - - - - - - -
Tiedotteita ja uutisvinkkejä Uutisarkkiin voi lähettää osoitteella: toimitus@arjenarkki.fi.
Seuraava Uutisarkki julkaistaan huhtikuun toisella viikolla.
- - - - - - - - -