Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja monipuolistaa perus- ja ammatillisen koulutuksen opetus-, opiskelu- ja ohjausmenetelmiä seudullisen ja moniammatillisen yhteistyön avulla opiskelijan oma erityisyys huomioiden. Lisäksi tavoitteena oli tukea ja kehittää verkostomaisen työotteen avulla opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogista johtajuutta ja pedagogisen vastuun ottamista. Hankkeessa tuloksena kehitettiin uusia, opintojen sujuvaa etenemistä tukevia opetusmenetelmiä, toimintamalleja ja oppimisympäristöjä.
Hae avainsanalla: koulutustakuu
Tukitunnit toteutetaan yhdessä Turun yliopiston kanssa siten, Turun kristillinen opisto laatii harjoittelusuunnitelman, jonka yliopisto hyväksyy ja tarjoaa opiskelijoilleen yliopiston harjoittelupankissa. Harjoittelu sisältää sekä tuntien seuraamista, tukituntien pitämistä että omien tuntien pitämistä ohjatusti. Vaikka tukitunnit ovat opiskelijoille ylimääräisiä tunteja, ne merkitään jokaisen ryhmän lukujärjestyksiin. Linjavastaava päättää kunkin tunnin kohdalla kuka tunnille osallistuu.
Maahanmuuttajien on varsinkin alkuun vaikea solmia kontakteja suomalaisten kanssa tai edes löytää luontevia tilaisuuksia tehdä niin. Suuri osa myös tarvitsisi lisätukea oppitunneille ja kaipaisi suomalaisia tuttavia, joiden kanssa harjoitella suomen kieltä luokkahuoneen ulkopuolella.
Opiskelijoiden oman äidinkielen ja suomen kielen käytön yhdistämiseen. Päiväkodeissa on tarve satujen lukemiseen eri äidinkielillä. Opiskelijat menevät lukemaan omalla äidinkielellään satuja lapsille. Päiväkodeissa on ryhmä tietynkielisiä lapsia, joille opiskelijat lukevat sadun ja keskustelevat siitä heidän kanssaan omalla äidin kielellä ja suomeksi. Opiskelijat ovat tutustuneet satuihin etukäteen ja heillä on sama versio sekä suomeksi että omalla äidinkielellä. Lastentarhanopettaja on tehnyt heille kysymyksiä, jotka he ovat kääntäneet kotona valmiiksi.
Kotiovi-ryhmässä käydään nuoren arkeen liittyviä asioita läpi ryhmänä. Maahanmuuttajanuorille monet suomalaiseen arkeen liittyvät asiat ovat uusia ja he saavat ryhmässä mahdollisuuden kysellä, keskustella ja ihmetellä itseään ja omaan elämäänsä liittyviä asioita. Kotiovi-kortit on kehitetty nuorten kanssa työskenteleville toiminnalliseksi välineeksi. Korttien avulla voidaan käydä keskustelua nuoren vahvuuksista ja oppimistarpeista liittyen itsenäistymiseen ja asumiseen. Korttien avulla pääsee kurkistamaan oman kodin tulevaan arkeen.
Maahanmuuttajien ryhmäytymisen apuväline varsinkin, jos maahanmuuttajat ovat suomalaisten kanssa samassa ryhmässä. Hyvä apuväline myös itsetuntemuksen kasvattamiseen, positiivisen minäkuvan kehitykseen sekä opiskelua auttavien tekniikoiden, kuten rentoutus, hallintaan. Friends- kurssi on Australiassa kehitetty ohjelma, joka sisältää 10 oppituntia. Vetäjiä on hyvä olla kaksi. Harjoitukset alkavat ryhmäytymisharjoituksilla ja päätyvät varsin vaikeisiin ongelmanratkaisutaitoihin.
Opiskelijat menevät kerran viikossa (2-3 tuntia) työpaikoille. Työpaikoilla heillä on ennalta sovitut tehtävät, joihin he osallistuvat. Päiväkodissa he esimerkiksi auttavat lapsia aamupalalla tai leikkivät heidän kanssaan. Vanhainkodissa he lukevat vanhuksille tai keskustelevat heidän kanssaan.
Maahanmuuttajanuorten Vaskooli -hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota koulutuksen järjestäjien väliseen yhteistyöhön. Maahanmuuttajanuorten opintojen ohjauksen tueksi perustettiin nivelvaihe- ja tiedonsiirtotiimi, jonka tehtävänä oli kehittää alueella olevia maahanmuuttajanuorille suunnattuja koulutuksia, tehostaa yhteistyötä päällekkäisyyksien välttämiseksi, suunnitella uutta ohjaus- ja koulutusmateriaalia sekä nostaa esille maahanmuuttajanuorten koulutuspolun heikot lenkit.
Mallia haun toteuttamiseen otettiin valtakunnallisesta yhteishakujärjestelmästä. Tärkeää oli, että kaikki alueen maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta ja maahanmuuttajataustaisille suunnattuja peruskouluopintoja tarjoavat oppilaitokset lähtivät mukaan. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että käytössä on yksi yhteinen hakulomake, jolla voi hakea useampaan koulutukseen. Hakija osallistuu vain yhteen valintakokeeseen, johon kuuluva kielikoe ja haastattelurunko sekä arviointikriteerit on suunniteltu eri oppilaitosten opettajien yhteistyönä ja on kaikissa oppilaitoksissa sama.
Etsivän nuorisotyöntekijät pitävät lukuvuoden alussa toiminnallisia tunteja erikseen kaikille maahanmuuttajaryhmille, jotta opiskelijat tutustuisivat heihin. Tämän lisäksi etsivät ovat kerran viikossa päivystämässä opiston tiloissa, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti joko opintoihin tai muuhun elämään liittyvistä asioista ja saada tukea ja ohjausta etsiviltä. Koulun päätyttyä etsivät ottavat yhteyttä niihin nuoriin, jotka jäivät kevään hauissa ilman opiskelupaikkaa. TKO:n opinto-ohjaaja toimittaa tiedot kyseisistä opiskelijoista.
Nuorisotyöntekijöiden tuki on henkilökohtaista elämänhallintaa tukevaa emotionaalista ja käytännön tukea. Koska nuorisotyöntekijät ovat vierailleet koulussa usein, nuoren on helppo ottaa heihin yhteyttä. Henkilökohtainen tuki on usein ohjaamista esim. erilaisiin harrastuksiin kädestä pitäen sekä auttamista oppilasta arjen haasteissa, kuten kesätyön ja asunnon haussa. Oppilas on saanut tarvittaessa tukea läpi lukuvuoden sekä koulun loma-aikoina. Tavoitteena on ollut myös rohkaista erityisesti tyttöjä toiminnallisuuteen kodin ulkopuolella.
Kartoitetaan mitkä viranomaistahot ohjaavat oppilaitoksessa opiskelevia nuoria. Yhteistyökumppaneille lähetetään kutsu ja mahdollisimman paljon sopivia aikoja, joista valitaan mahdollisimman monelle toimijalle sopiva. Opisto tarjoaa yhteistyökumppaneille lounaan, opiston koulutusten esittelyn, mahdollisuuden tavata maahanmuuttajaryhmien linjavastaavat sekä tutustumiskierroksen ryhmissä. Opettajille tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden keskustella opiskelijoista sekä yleisesti että yksittäisistä opiskelijoista (opiskelijan luvalla).
Salon alueen eri koulutusten järjestäjät suunnittelevat ja toteuttavat koulutusinfotapahtuman yhteishaun aikaan. Koulutusinfo järjestetään illalla, mieluiten oppilaitosten ulkopuolisessa tilassa esim. kirjastossa. Tilaisuus on kaikille avoin, siihen ei tarvitse ilmoittautua. Esittelijöiden käytössä on tietokoneet, joilla pääsee tarvittaessa nettiin esittelemään omaa koulutustarjontaa. Tapahtuma on messutyyppinen, tilassa on oppilaitosten esittelypöydät, joiden luona kiinnostuneet voivat kiertää tutustumassa koulutusmahdollisuuksiin.
Käytäntö vastaa valmistavan opetuksen aikana nähtyihin koulutustarpeisiin. Heikon koulunkäyntitaustan omaavilla ei valmistavan koulutuksenkaan jälkeen ole aina riittävästi eväitä siirtyä opiskelemaan perusopetukseen.
Joustavan aloituksen mallissa käytettiin sovellettua nonstop-sisäänottoa. Tämä tarkoitti, että ensimmäisen opiskeluviikon aikana uudet oppilaat voivat ilmoittautua opetukseen arkiaamuisin kello 9 - 10. Toisesta viikosta alkaen uusien oppilaiden ilmoittautuminen oli maanantaisin kello 9 - 10. Tällä järjestelyllä pyrittiin takaamaan ryhmälle opiskelurauha, kun opettajan ei tarvinnut keskeyttää opetusta uusien ilmoittautujien ohjaamisen ajaksi. Uusia opiskelijoita otettiin sisään siihen asti, kunnes opiskelijamäärä oli täynnä.
Tiedottaminen PLP-ryhmästä
PLP-ryhmästä tiedotetaan peruskoulujen 9. luokan oppilaille ammattiopiston esittelykierroksen yhteydessä ja heidän vanhemmilleen vanhempainilloissa. Alueen peruskoulujen oppilaanohjaajille ja muille ohjaustyötä tekeville tahoille tiedotetaan PLP-ryhmä -vaihtoehdosta yhteistyötapaamisissa ja sähköpostitse.
Ohjaus PLP-ryhmään
Salon seudun ammattiopisto järjestää kielikokeen niille ammattiopistoon hakeneille nuorille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Kielikoe koostuu kirjallisesta ja haastatteluosuudesta. Kielikokeen haastatteluosuuteen osallistuu pääsääntöisesti sen alan koulutuspäällikkö / opetushenkilöstön edustaja, jolle nuori on ensisijaisesti hakenut, sekä S2-opettaja tai opiskelijahuollon edustaja. Kielikokeen haastatteluosuudessa käytetään Kamut-hankkeessa laadittua haastattelulomaketta.
Salon kaupungin yläkoulut ja Salon seudun ammattiopisto toteuttavat yhteistyönä kielitaidon arviointia 9. luokan oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi ja jotka hakevat yhteishaussa Salon seudun ammattiopistoon. Ensisijaisesti siirretään oppilaan suomi toisena kielenä -päättöarviointitietoa. Mikäli arvosana on 8 tai enemmän, ei oppilaalle teetetä testistöä. Muille maahanmuuttajataustaisille 9. luokan oppilaille yläkoulujen suomi toisen kielenä -opettajat tai erityisopettajat teettävät Suomi hallussa -testistöstä kokeen.
Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeessa koulutustakuu on nähty laajempana prosessina kuin pelkkänä perusopetuksen ja toisen asteen välisenä siirtymävaiheena. Maahanmuuttajanuorten koulutuspolulla nivelvaiheita saattaa olla useita, koska osa nuorista etenee toiselle asteelle esimerkiksi erilaisten valmistavien koulutusten kautta. Vieraskielisten nuorten koulutusmahdollisuuksien kehittämiseen ja koulutustakuun toteuttamiseen liittyvät haasteet voidaan tiivistää neljään ydinkohtaan:
Hankkeessa luotiin maahanmuuttajanuorten alueellinen koulutusmalli, jossa eri toimijoiden joustavalla yhteistyöllä ja riittävillä ohjaus- ja tukitoimilla tuettiin ko. nuorten opiskelua koulutuspolun eri vaiheissa, erityisesti nivelvaiheessa. Hankkeessa luotiin alueellinen maahanmuuttajien valmistavien ja alkeiskielikoulutusten yhteinen hakujärjestelmä sekä kehitettiin nivelvaiheyhteistyötä ja tiedonsiirtoa. Lisäksi hankkeessa tuotettiin tukimateriaalia opetus- ja ohjaushenkilöstölle.