Malli ohjaa Rikosseuraamuslaitoksen, yhdyskuntapalvelupaikkojen sekä koulutuksen järjestäjien henkilöstön toimintaa yhdyskuntapalvelussa opinnollistamisen prosessissa. Se määrittelee kunkin toimijan tehtävät ja kuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Mallin kehittämisessä on tehty yhteistyötä Helsingin ja Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimistojen henkilöstön kanssa. Kehittämisvaiheen aikana on kartoitettu opinnollistamiseen soveltuvia palvelupaikkoja Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella.
Hae avainsanalla: vaihtoehtoinen oppimisympäristö
YritysAmiksessa kyse on pedagogiikasta, uudenlaisesta tavasta järjestää tutkinnon perusteiden mukaista opetusta. Toiminta mallilla kehitetään työelämävalmiuksia. YritysAmiksessa on päästy ja päästetty irti kaavamaisista luokkahuoneista, lukujärjestyksistä ja opettajajohtoisesta luokan edestä opettamisesta. Tilalle ovat tulleet luovuuteen innostavat tilat, projektioppiminen yritysmaailmaa mukaillen sekä opiskelijan ja ohjaajan rinnakkain kulkeminen kohti osaamista.
KAO:n YritysAmiksessa on toteutettu osaamisperusteisia opetussuunnitelmia yrittämällä oppimisen pedagogiikalla. Oppilaitosympäristöt on muokattu työpaikkaympäristöiksi. Opiskelijoita ei jaotella ryhmiin, vaan kaikki tietyn osaamisalan opiskelijat kuuluvat samaan amisyritykseen. Opettajatiimit ohjaavat oppimista, jota hankitaan tekemällä töitä työelämän tapaan oikeille asiakkaille. Opettajan rooli muuttuu työnjohtajaksi ja ohjaajaksi.
Kainuun ammattiopiston YritysAmis-mallissa kaikki osaamisalan opiskelijatyöntekijät kuuluvat alansa amisyritykseen. Luokkahuoneet ja työpajat on muutettu yritysmäisiksi ja oppijoille on annettu työpaikkarooleja. Alan opettajien tiimi ohjaa toimintaa. Mallissa työskennellään amisyrityksen työprosesseissa ja projekteissa, joissa tehdään töitä oikeille asiakkaille. Yritysamis perustuu näihin perusajatuksiin:
Hankkeen tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa koulutustarjontaa innovatiivisella tavalla kehittämällä ja kokeilemalla maakuntarajat ylittävää avointa oppimisympäristö- ja koulutustarjotinmallia, joka mahdollistaa opiskelijan joustavan opiskelun eri oppilaitoksissa riippumatta oman kotikunnan tai paikallisen oppilaitoksen tarjonnasta. Sen avulla opiskelija voi hankkia joustavasti sellaista osaamista, jota hän ja työelämä tarvitsevat.
Voit seurata hankkeen kehittämistyön etenemistä AAVAn blogista
Toimintamallin kohderyhmänä ovat
- Hyvät ja itseohjautuvat opiskelijat (haasteellisemmat tehtävät ja opintojen nopeuttaminen)
- Opiskelijat, joilla on riittämättömät opiskelukyvyt (elämänhallinnan, terveyden, oppimisen ja vuorovaikutuksen ongelmat)
- Pajatoiminnan tavoitteena on opintoihin kiinnittyminen, rästien selvittäminen ja toiminnan ohjaami-nen sekä opintojen edistymisen tukeminen
Mistä Tuomon Tupa -pajamallissa on kyse?
I publikationen har vi samlat det centrala innehållet från alla dessa tre publikationer inom OPEDA-projektet. I delen Den studerande som chef för sitt eget lärande beskrivs modeller och sätt att stödja den studerande som den centrala aktören i det egna lärandet. Nya innovativa lösningar för genomförandet av undervisningen finns i sin tur samlade i delen Lov att prova på.
Paussipaikka on vaihtoehtoinen pajamainen oppimisympäristö oppilaitoksen sisällä, jossa nuori saa tukea oman opinpolun mukaisesti arjentaitojen hallintaan, kehittymiseen työelämä – ja opiskelutaidoissa sekä tukea HOPS:n toteutumiseen. Jämsän seudulla ei ole tarjolla monipuolista pajatoimintaa opiskelijoille joiden opintojen eteneminen vaatii yksilöllisiä ratkaisuja erityisesti elämän- ja arjenhallinnan osalta.
Tässä julkaisussa kuvattujen pedagogista johtajuutta tukevien toimintatapojen, mallien ja rakenteellisten ratkaisujen kehittäminen on tapahtunut OPEDA – Opiskelijoiden erityisyyden huomiointi ja pedagogisen johtajuuden kehittäminen -hankkeen tuella Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa sekä Vaasan seudulla vuosina 2011 – 2014.
Lupa kokeilla – Erilaiset tavat toteuttaa opetusta ammatillisella toisella asteella -julkaisuun olemme koonneet kuvauksia siitä, miten opettajat yksin ja yhdessä kollegojen kanssa ovat kehittäneet omaa opetustaan jotta opiskelijat oppisivat ja etenisivät ammatillisissa opinnoissaan ongelmitta. Julkaisu pitää sisällään opettajien kuvauksia ja kommentteja mm. yhdessä opettamisen, projektioppimisen, erilaisten oppimisympäristöjen ja rästipajojen sekä tietotekniikan ja -verkkojen hyödyntämisen kokeiluista osana opetusta.
Vankien verkko-opetukseen on luotu erilaisia verkkokursseja. Näitä ovat olleet mm:
Prosessikuvaus vankilan netin käyttöönoton vastuista, tekniikoista ja pedagogisista perusteluista. Perustuu juridiikkaan, tekniikkaan ja pedagogiikkaan. Toteuttamiseen osallistunut Ottk, turvallisuudesta vastaavat apulaisjohtajat sekä rikoshallinnon edustaja.
Sähköinen oppimisympäristö suljetussa vankilassa: tavoitteena tarjota palvelua jossain muodossa mahdollisimman monelle.
Hankkeen alkuperäinen tavoite oli kouluttaa vankilaopetuksen parissa työskentelevää opetushenkilöstöä verkkopedagogiikan, vankilaopetuksen ja erityisopiskelijan tarpeitten huomioimiseen verkossa, jotta vankien opiskelumahdollisuudet lisääntyisivät ja tasa-arvoistuisivat muitten opiskelijoitten kanssa. Hankkeessa tarjottiin vankiloiden ja oppilaitosten henkilökunnalle aiheesta koulutusta.
Ankkurissa on lähdetty kehittämään uutta työnkuvaa. Pedagoginen coach on henkilö, joka ohjaa työelämässä olevia, opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita tutkinnon loppuun suorittamiseksi. Pedagoginen coach on opiskeluvalmentaja, joka voi toimia tarpeen mukaan sekä yksittäisten opiskelijoiden että opiskelijaryhmien valmentajana. Hän toimii opiskelijan tukihenkilönä opiskeluun liittyvissä asioissa ja auttaa osaltaan opiskelijaa kiinnittymään ja sitoutumaan opintoihin. Pedagoginen coach kulkee opiskelijan rinnalla sekä kannustaa ja motivoi opintojen suorittamisessa.
Ankkuriprojektissa tuetaan työntekijää, joka on siirtynyt työelämään kesken opintojen ja haluaa suorittaa opintonsa loppuun työn ohessa. Projekti kehittää työvaltaista opiskelua ja opiskelumenetelmiä pedagogisen valmentajan ohjaamana. Lähtökohtana opintojen järjestämiseen on ollut se, että ammattiosaamisen hankkiminen tapahtuu mahdollisimman paljon työpaikalla. Oppilaitoksen koulutustarjontaa hyödynnetään silloin, kun se opiskelijalle soveltuvin suoritustapa. Opintojen loppuun suorittamista varten jokaiselle opiskelijalle on laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Hankkeen tavoitteena oli vähentää opintojen negatiivista keskeyttämistä ja edistää tutkintojen suorittamista tavoiteajassa (läpäisy) sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä edistää työllistymistä. Hankkeen kautta luotiin työvaltainen koulutusmalli kesken opintojen työelämään siirtyneiden opiskelijoiden tutkinnon suorittamiseksi. Hankkeen tarkoituksena oli tukea maahanmuuttajien siirtymistä koulutuksesta työelämään kiinnittämällä huomiota ns.
Hankkeen tavoitteena oli luoda malli, joka paneutuu maahanmuuttajanuorten vastaanottamiseen ammatilliseen koulutukseen, maahanmuuttajille suunnattujen tuki- ja ohjauskeinojen kehittämiseen sekä alueyhteistyön ja verkostoitumisen kehittämiseen. Mallissa keskitytään koulutukseen ja työelämään ohjaamiseen tutustuttamisen keinoin (ns. tutustujan polku). Maahanmuuttajanuori saa mallissa yksilöllistä tukea ja ohjausta elämäntilanteeseensa kokonaisuudessaan, ja pääsee tutustumaan koulutukseen sekä työelämään.