Tiivistimme eri kouluasteiden välistä yhteistyötä luomalla uusia sisältöjä ja toimintatapoja lappilaiselle koulutuskumppanuudelle. Yhteistyössä vahvistimme opiskelijoiden osaamisen kehittymistä ja henkilöstön yhdessä tekemistä. Kumppanuuden keskiössä olivat eri kouluasteiden yhteistyö, jatkuvan oppimisen edistäminen ja sujuvien siirtymien vahvistaminen työelämään ja kouluasteelta toiselle.
Osuma – osallistamalla osaamista koordinaatiohanke kuuluu Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjaan "4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen", erityistavoitteen "9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen" valtakunnallisen Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuuden. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Yksilöllisyyttä opintopoluille -hankkeessa laadittiin osaamispasseja vastaamaan reformin tuomiin haasteisiin (mm. nopeampi valmistuminen, uudet tavat toteuttaa opetusta, yksilöllisyys ja joustavuus). Osaamispassit mahdollistavat uudenlaisen pedagogiikan ja toteuttamistavan ammatillisessa koulutuksessa. Osaamispasseja voidaan käyttää:
- Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen
- Yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen suunnitteluun ja toteuttamiseen
- Oppimisympäristöjen monipuolistamiseen
- Opiskelijan vastuun ja itseohjautuvuuden lisäämiseen
Opiskelijan tunteminen, aito välittäminen
- Osaaminen
- Tuen tarve
Tarve, johon hyvä käytäntö vastaa:
Opinnot tulevat valmiiksi
Opiskelijan oman motivaation kantamisen varmistaminen
Luottamuksen rakentuminen
Ratkaisu; tarpeiden muuntaminen tavoitteiksi, ratkaisujen kehittäminen:
Aikaa kohtaamiselle järjestelmällisesti; ”tapaamisen toimintamalli”
- Monta ihmistä
Osaamismatka ammattilaisuuteen kasvamisesta -konsepti on neljästä tapaamisesta muodostuva kokonaisuus, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijat työstävät suhdettaan opiskelemaansa alaan ja sen kytkeytymistä omiin tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Osaamismatkan tarkoituksena on kannustaa opiskelijaa aktiivisin, opiskelijalle soveltuvin menetelmin tunnistamaan ja dokumentoimaan omaa osaamistaan, lisätä työelämätaitoja ja tarjota paikka vertaisoppimiselle.
Ammatillisen koulutuksen reformin myötä yksilölliset polut hajauttavat opiskelijoita opiskelemaan eri asioita samaan aikaan entisen ryhmämuotoisuuden sijaan. Työvaltaisessa oppimisessa opiskelija tekee kulloisenkin tilauksen mukaista käytännön työtä ja opiskelee samalla kyseiseen työhön liittyvän teoriaosuuden. Tällä varmistetaan se, että teoriaopinto ei jää irralliseksi, vaan se on mahdollista liittää omaan käytännön työskentelyyn. Työvaltainen oppiminen voidaan järjestää niin työpaikalla kuin oppilaitoksen työsaleissa, projekteissa, asiakastöissä tms.
Osaamisperusteisuus ja opiskelijan henkilökohtaiset, joustavat opintosuunnitelmat sekä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen sujuvuus edellyttävät opettajalta ohjaavaa opettajuutta. Ohjaava opettajuus vaatii opettajalta monipuolista pedagogiikkaa- kykyä yhteisopettajuuteen, tiimiopettajuuteen ja ohjaustaitoihin. Ohjaava opettaja toimii enemmän vuorovaikutuksen ja oppimisen organisoijana kuin tiedon välittäjänä.
Work Smart – Älykkäästi töihin -hankkeen tuloksena syntyi uraohjausmalli, jonka avulla päivitettiin Karelia-ammattikorkeakoulun ja PKKY:n (ammatillinen 2. aste) opiskelijoiden uraohjausta, kehitettiin työelämän rekrytointiosaamista ja helpotettiin opiskelijoiden siirtymistä työelämään.
Uraohjausmalli koostuu työpajoista, joissa ensin aktivointipajoissa harjoitellaan oman osaamisen tunnistamista ja markkinointia sekä työelämätaitoja. Sen jälkeen verkostoitumispajoissa kohdataan työantajien ja yritysten edustajia.
See me-hankkeen loppuraportissa on tarkoitus kuvata hankkeen toimintaa, tuloksia, haasteita, nuorten maahanmuuttajien osaamista sekä hankkeessa mukana olevien työntekijöiden omia oivalluksia ja menetelmiä. Tarkoituksena on myös levittää hyviä käytäntöjä ja avata hankearkea.
Loppuraportti liitteenä.
Avoimet ammatilliset opinnot -palvelu tarjoaa vaihtoehtoisen ja joustavan tavan nuorelle tai aikuiselle hankkia opinnoissa tai työelämässä tarvittavaa osaamista hyödyntämällä eri oppilaitosten kaikille avointen opintojen tarjontaa. Opiskelu tapahtuu verkossa joko itsenäisesti tai oppimisen ohjaajan johdolla.
Alkukartoituskysely on tarkoitettu ryhmänohjaajien työkaluksi opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen, varhaisen puuttumisen ja opiskelijatuntemuksen tueksi. Alkukartoituskyselyn on tarkoitus madaltaa puheeksi ottamista, edistää varhaista puuttumista ja olla niin opiskelijan kuin ryhmänohjaajan apuna opiskelijan opintopolun suunnittelussa. Kyselyn tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä tukea opiskelumotivaatiota. Kyselyä hyödynnettäessä on mahdollista tukea opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin ja parantaa läpäisyä.
Länsi-Uudellamaalla on kehitetty Vastuuta 2020 -hankkeessa (ESR) yhteistyössä työpajojen ja järjestöjen kanssa menetelmä, joka sopii epävirallisen oppimisen tunnistamiseen. Menetelmän pohjana on e-Perusteet. Menetelmän avulla kehitetään työpajan ja järjestön työtoimintaa työelämän vaatimusten mukaiseksi, kun työtehtäviä avataan tutkinnonosittain. Malli sopii myös kotouttamiskoulutuksen työelämäjakson osaamisen tunnistamiseen.
Yhdessä takuuseen -hankkeessa (ESR) on julkaistu ohjauskirja, joka sisältää tietoa, kokemuksia ja hyviä toimintamalleja nuorten ohjauksen parissa toimiville. Oppaan tarkoituksena on jakaa ajantasaista tietoa, kokemuksia ja näkökulmia nuorten ohjauksen parissa työskenteleviltä ohjauksen parissa työskenteleville. Konkreettiset tapausesimerkit kuvaavat olemassa olevia hyviksi koettuja palveluita ja käytäntöjä siitä, miten tukea nuorta opintojen nivelvaiheessa, opintojen aikana ja työelämään siirryttäessä.
OSATA – Osaamispolkuja tulevaisuuteen -hankkeen päätavoite on ammatillisen koulutuksen ohjauksen kehittäminen. Ammatillisen peruskoulutuksen uudistuksessa (2018) on painotettu tutkintojen osaamisperusteisuutta sekä joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. OSATA-hankkeessa
ohjaustyön kehittäminen kytkettiin tukemaan näitä uudistuksen tavoitteita.
NOPSA-Nopea ammatillinen väylä työelämään -hanke (ESR, S20821) on HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun koordinoima valtakunnallinen hanke, jonka päätavoitteena on ammatillisesta peruskoulutuksesta jatko-opintoihin siirtymisen sujuvoittaminen ja työelämään johtavan ammatillisen urapolun nopeuttaminen. Osatoteuttajina hankkeessa toimivat Centria-ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Edupoli, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova sekä Turun ammatti-instituutti.
Vauhtia väylälle -hankkeessa tuotettiin tukimateriaalia itsearvioinnista, joka on keskeinen ammattikorkeakoulussa kehittyvä ja käytettävä arvioinnin muoto. Itsearviointitaitoja opiskelija tarvitsee myös esimerkiksi harkitessaan sitä, voiko osaamisensa perusteella hakea AHOTointia ammattikorkeakoulun joistakin opinnoista.
Hankkeessa luodaan valtakunnalliset suositukset ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun välistä siirtymää tukevien opintojen ja palveluiden toteuttamiseen. Kehitystyön kohteena ovat mm. osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, yhteinen työelämäyhteistyö sekä opintojen ohjaus siirtymävaiheessa.
Huoltamon osatoteuttaja, Pieksämäen Seudun Liikunta ry:n OppiPaja on yhteistyössä työpajan työvalmentajien ja Esedun opettajien kanssa kartoittanut työpajojen oppimisympäristöjä (= fyysis-psyykkis-sosiaalisista tekijöistä koostuvat oppimisen ympäristöt). Oppimisympäristöjä on verrattu ammatillisten perustutkintojen sisältöihin ja ammattitaitovaatimuksiin.
Työvaltaisen oppimisen käyttöön oton tueksi ja toimintamallien juurruttamiseksi osaksi organisaatioiden toimintaprosesseja ja -tapoja toteutettiin Opit työssä -hankkeessa työvalmentajille, opettajille ja johdolle valmennusohjelma, joka sisälsi seuraavat teemat:
1. Oppimisen ohjaus ja arviointi, tutkintojärjestelmä, uraohjaus
Opit työssä -hankkeessa laadittiin osaamisen tunnistamista varten ammatillisten opettajien ja työpajojen/säätiöiden yhteistyönä osaamiskarttoja. Osaamiskarttojen tarkoituksena on sanoittaa opiskelijalle ja työvalmentajille työpajalla, työpaikalla, säätiöllä tai työssäoppimisessa kertyvää osaamista suhteessa ammatillisten tutkintojen tutkinnon perusteisiin.
Työvaltaisen oppimisen yhteisistä käsitteistä ja työvälineistä sovittiin Opit työssä -hankkeen järjestämissä valmennuspajoissa. Aluksi määriteltiin yhdessä käsitteet: opinnollistaminen, oppimisympäristön tunnistamisraportti, osaamistodistus. Tämän lisäksi perehdyttiin prosessiin liittyviin työvälineisiin: oppimisympäristöjen tunnistamisraporttipohja, osaamiskartta, osaamistodistusmalli. Ammatilliset opettajat ja työvalmentajat ovat yhdessä tunnistaneet työpajojen (Rannikkopajojen, Parikin ja Sotekin) oppimisympäristöjä ja avanneet työtehtäviä osaamiskarttaan.
Opit työssä -hankkeen aikana kehitettiin työpajojen/säätiöiden ja ammatillisten koulutuksen kanssa yhteistyössä työvaltaisen oppimisen yhteistyömalli. Työvaltainen polku voi toteutua joko pajalta/säätiöltä ammatillisiin opintoihin tai oppilaitoksesta pajalle/säätiölle. Työvaltaiselle polulle ohjattiin nuoria yhteistyötyöpajoilta ja -säätiöistä, TE-toimistolta, oppilaitoksesta ja muilta yhteistyötahoilta. Oppilaitosten osalta pajaopintojen työvaltaiselle polulle ohjattiin keskeyttäviä tai alaa vaihtavia opiskelijoita.
NAKS - Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen -hankkeen julkaisu kirjoitettiin avuksi oman reitin suunnitteluun. Siitä löytyy työkaluja tulevaisuuden rakentamiseen: Tarkastelemme missä olet tällä hetkellä, mitä tarvitset jotta pääset tavoitteisiisi. Lisäksi se sisältää tarinoita ja videoita muista unelmoijista ja osaajista sekä hauskoja tehtäviä jotka auttavat tulevaisuuden rakentamisessa.
E-kirja löytyy liitteenä (pdf).
Valmennuksen toiminta tähtäsi ensisijaisesti osallistujien osaamisen, omatoimisuuden ja osallisuuden kehittämiseen. Valmennuksen toiminnan tuloksena syntyi uutta osaamista, yrittäjyysasennetta sekä innovaatioita, jotka aktivoivat yhä useampia nuoria luomaan itse omia projekteja.
1. Makers valmennuksissa nuoret pääsivät tekemään, ottamaan
vastuuta ja kehittämään uutta.
2. Valmennuksen aikana nuoret suunnittelevat ja toteuttavat itse
heitä kiinnostavan ja innostavan projektin valmentajien ohjauksessa.
Valmennuksen teemat:
Oman osaamisen tunnistamisen leirit tarjosivat nuorile mahdollisuuden pysähtyä
pohtimaan omia unelmia, osaamista ja toimintaa. Sisällöt vaihtelivat vahvasta
työelämä ja yrittäjyys-painotuksesta oman mindsetin kehittämiseen.
1. Jokaisessa nuoressa on piilossa olevaa potentiaalia. Rohkaisimme jokaista
tavoittelemaan omia unelmia ja tavoitteita.
2. Vuorokauden aikana syvennyttiin oman osaamisen tunnistamiseen ja
rakennetaan omaa reittiä kohti unelmatulevaisuutta ja työelämää.
YritysAmiksessa kyse on pedagogiikasta, uudenlaisesta tavasta järjestää tutkinnon perusteiden mukaista opetusta. Toiminta mallilla kehitetään työelämävalmiuksia. YritysAmiksessa on päästy ja päästetty irti kaavamaisista luokkahuoneista, lukujärjestyksistä ja opettajajohtoisesta luokan edestä opettamisesta. Tilalle ovat tulleet luovuuteen innostavat tilat, projektioppiminen yritysmaailmaa mukaillen sekä opiskelijan ja ohjaajan rinnakkain kulkeminen kohti osaamista.
KAO:n YritysAmiksessa on toteutettu osaamisperusteisia opetussuunnitelmia yrittämällä oppimisen pedagogiikalla. Oppilaitosympäristöt on muokattu työpaikkaympäristöiksi. Opiskelijoita ei jaotella ryhmiin, vaan kaikki tietyn osaamisalan opiskelijat kuuluvat samaan amisyritykseen. Opettajatiimit ohjaavat oppimista, jota hankitaan tekemällä töitä työelämän tapaan oikeille asiakkaille. Opettajan rooli muuttuu työnjohtajaksi ja ohjaajaksi.
Kainuun ammattiopiston YritysAmis-mallissa kaikki osaamisalan opiskelijatyöntekijät kuuluvat alansa amisyritykseen. Luokkahuoneet ja työpajat on muutettu yritysmäisiksi ja oppijoille on annettu työpaikkarooleja. Alan opettajien tiimi ohjaa toimintaa. Mallissa työskennellään amisyrityksen työprosesseissa ja projekteissa, joissa tehdään töitä oikeille asiakkaille. Yritysamis perustuu näihin perusajatuksiin:
Oulun seudun ammattiopistossa käyttöön otettu työllistymissuunnitelma HOPS:n yhteydessä on ohjauksen väline, jonka ansiosta työllistymisnäkökulma integroidaan entistä paremmin ammatilliseen koulutukseen. Tähän asti työllistyminen ja opiskelu on monin paikoin nähty toisistaan irrallisina asioina ammatillisessa koulutuksessa ja työllistymisnäkökulma on ollut vähäistä. Opiskelijalla tulee olla selkeä käsitys mahdollisista työnantajista jo hyvissä ajoin ennen valmistumistaan.
Taitava-Tulevaisuuden osaajat on osa ESR:n Zoomi- Sujuvat siirtymät hankekokonaisuutta.
Tarkoituksena on tuottaa verkostomainen koulutuksen järjestämismuoto ja kehittää useammalle koulutuksenjärjestäjälle yhteiset rakenteet pystyä poluttamaan opiskelijoita oikeiden ja heille soveltuvien koulutuspalvelujen piiriin sekä pystyä rakentamaan koulutuspalveluita paikasta riippumatta kohderyhmälle soveltuvaksi.
