Hae avainsanalla: ryhmänohjaus

Sujuvat omat polut -hankkeessa kokeiltiin moniammatillisena yhteistyönä toteutettavaa ryhmävalmennusta uraohjauksessa. Ryhmävalmennusten tavoitteena on tukea ja ohjata yläkouluikäisiä ammatinvalinnassa sekä rakentaa ohjata ja tukea osallistujien opiskelu- ja urapolun suunnittelussa. Tuloksena syntyi uudenlainen alueellinen ohjauksen toimintamalli, jolla voidaan tukea myös työnhakua sekä osallistujien vertaistukea. Syksyn 2019 ja kevään 2020 pilotoitiin neljän ryhmän toteutus. Tarkempana kohderyhmänä valmennuksissa on ollut peruskoulun 9. tai 10.

Oma polku -väittämäkortit on suunnattu työkaluksi erityisesti peruskoulujen opinto-ohjaajille, mutta niitä voivat hyödyntää kaikki, jotka haluavat herättää keskustelua ja ajattelua ammateista, oppimistavoista ja työelämätaidoista. Väittämäkortit voivat auttaa ymmärtämään erilaisia näkemyksiä sekä selkeyttää omia näkemyksiä eri teemoihin. Kortteja voi hyödyntää esimerkiksi

Työterveyslaitos on julkaissut uuden oppaan videovälitteisen ryhmäohjauksen tueksi. Oppaassa on ohjeita ohjauksen suunnittelijoille ja toteuttajille. Etävastaanotto on jo monelle hyväksi koettu tapa tavata asiakkaita tai opiskelijoita, etenkin harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi oppilaitoksille se avaa uuden mahdollisuuden erityisesti haja-asutusalueille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Videovälitteinen ryhmäohjaus on toimiva menetelmä myös opiskelijoiden vertaistukea ja jaksamista tukemaan.

Alkukartoituskysely on tarkoitettu ryhmänohjaajien työkaluksi opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen, varhaisen puuttumisen ja opiskelijatuntemuksen tueksi. Alkukartoituskyselyn on tarkoitus madaltaa puheeksi ottamista, edistää varhaista puuttumista ja olla niin opiskelijan kuin ryhmänohjaajan apuna opiskelijan opintopolun suunnittelussa. Kyselyn tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä tukea opiskelumotivaatiota. Kyselyä hyödynnettäessä on mahdollista tukea opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin ja parantaa läpäisyä.

Oppaaseen on koottu lyhyesti perusasioita toisen asteen opintoja ja/ tai itsenäistä elämää aloittaville alueen nuorille. Oppaassa painottuvat konkreettiset sekä paikalliset/ seudulliset tiedot. Opas tarjoaa perustiedot, joita voidaan lähteä syventämään yksilöohjauksessa mm. vierailujen ja harjoittelun kautta.

Oppaan teemoja ovat:

Perehdyttämisiltapäivä on tarkoitettu syksyllä aloittavien ryhmien ryhmänohjaajille, mutta tilaisuuteen voivat osallistua kaikki, jotka tarvitsevat lisätietoa perehdyttämisestä. Tavoitteena on yhtenäistää lukuvuoden aloittamisen käytäntöjä ja ryhmänohjauksen toimintatapoja. 

Kesäkirje lähetetään ammatillisessa koulutuksessa aloittaville opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Kesäkirjeen tavoitteena on yhteistyön aloittaminen ryhmänohjaajan, opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa välittömästi opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen. Kirjeellä toivotetaan tervetulleeksi, motivoidaan ja sitoutetaan opiskelija ammatillisiin opintoihin. 

Kesäkirje aloitetaan toivottamalla tervetulleeksi opiskelemaan. Ryhmänohjaaja kertoo kirjeessä lyhyesti itsestään ja oppilaitoksen toiminnasta. Kirje kirjoitetaan minä-sinä-muodossa. 

Toimintamalli on tarkoitettu perusopetuksen ammatinvalinnan ohjaukseen, jossa esitellään ammatillista koulutusta. Toimintamalli tarjoaa tietoa ammatillisesta koulutuksesta perusopetuksen 7., 8. ja 9 –luokkalaisille. Tavoitteena on eri koulutusalojen ja koulutusvaihtoehtojen esittely perusopetuksessa ja vanhempainilloissa. Lisäksi tavoitteena on ammatillisen koulutuksen ”lähelle tuominen” ja infon helppo saatavuus.

Ammatillisen koulutuksen aloittavat opiskelijat ja heidän ryhmänohjaajat, alakohtaiset ammatinopettajat sekä yhteisiä aineita opettavat opettajat. Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kiireettömästi; keskustellen, tutustuen esim. työsaleihin, sovittaa työvaatteet ja tulla tutuksi kaikkien niiden opettajien ja muun henkilökunnan kanssa, jotka opiskelija tapaa opintojen aikana. Orientaatiopäivät ovat lukuvuoden kaksi ensimmäistä päivää.

Oppiminen on parhaimmillaan tietoista ja tavoitteellista tietojen ja taitojen oppimista ja niiden soveltamista aidosti työelämässä. Sähköinen portfolio tarjoaa myös menetelmän ja työkalut osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, joustaviin opintopolkuihin sekä työssäoppimiseen. Sähköinen portfolio on merkittävä työkalu opiskelijan osaamisen kehittämisessä ja sen näkyväksi tekemisessä. Sen avulla opiskelijoille tuotetaan tietoyhteiskunnan ja työelämän tieto- ja viestintätekniikan valmiuksia ja taitoja toimia sähköisessä mediassa.

Ryhmänohjaajan työkalupakki on tehty helpottamaan ja yhtenäistämään Rovaniemenkoulutuskuntayhtymässä ammatillisessa peruskoulutuksessa ryhmänohjaajien työtä. Oppaan tavoitteena on selkeyttää ryhmänohjaajan monia tehtäviä, yhdenmukaistaa käytäntöjä ja antaa ideoita ja työkaluja ryhmän sekä yksittäisen opiskelijan opintojen suunnitelmalliseen etenemiseen, ammatti-identiteetin kasvuun sekä arjen hallintaan.

Kohderyhmänä ovat ryhmän vastuuopettajan ja opiskelijaryhmän yhteisen toiminnan ja oppimisen tukemiseen.  

Kohderyhmä ovat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen ryhmänohjaajat. RO-Moodle sisältää apuvälineitä ryhmänohjauksen tuntien pitämiseen, jolloin kyse ei ole pelkästään ajankohtaisten asioiden hoidosta, vaan opiskelijoiden kasvuprosessiin tukemista. Tavoitteena on myös auttaa ryhmänohjaajaa entistä laajemman työnkuvan hoitamisessa. 

Opinnot opiskelijoille ymmärrettäviksi ja konkreettisiksi. Katso liitetiedoston kuvat!

Sataedussa on kehitetty väline HOPS-keskusteluihin ryhmänohjaajalle. Mallin idea on antaa ryhmänohjaajalle ja opiskelijalle työkalut työkyvystä/opiskelukyvystä  keskustelemiseen.

Mallissa ryhmänohjaaja käy ensimmäiseksi ryhmänohjaajantunnilla ryhmänsä kanssa HOPS-keskusteluihin valmistavan keskustelun ja antaa liitteenä olevan tehtävän opiskelijoille. Opiskelijan pitää tehdä tehtävä ennen HOPS-keskustelua.

Tehtävässä opiskelija vastaa kahteen kysymykseen:

Uusille ryhmänohjaajille suunnattu koulutus. Koulutuksen teemoina ovat ryhmäytyminen, nuoren kohtaaminen, opiskelijoiden erityistarpeisiin vastaaminen jne.
Koulutus on toteutettu aina yön yli -koulutuksena oppilaitosympäristöstä irtautuen. Ryhmänohjaajille on järjestetty koulutuksen lomaan erilaisia vapaa-ajan toimintoja, jolloin koulutus toimii myös osana ryhmänohjaajien työhyvinvointia.
 

Ammattiin valmistuva ja työelämään siirtyvä nuori tarvitsee tietoa siitä, miten voi itse vaikuttaa pärjäämiseensä ja jaksamiseensa tulevan työuransa aikana. Työterveyslaitos on tuottanut helppokäyttöisen ryhmäohjausmallin, jonka työpajoissa nuorille annetaan tietoa ja mahdollisuus oivaltaa itse, miten ylläpitää omaa työkykyään. Nuoret ymmärtävät myös, miten työpaikalla voidaan tukea jokaisen työntekijän työkykyä. Työkykytaitoja nuorille.

Turvallisen ryhmän rakentamista, opiskelijoiden aktiivisuutta ja vertaistukitoimintaa tukevien hyvien käytäntöjen materiaali. Ensimmäiseen osaan on koottu teoriapohjaa aiheesta ja toiseen osaan menetelmiä. Koulutusmateriaali on tarkoitettu kaikille, jotka toimivat ammatillisissa oppilaitoksissa nuorten kanssa. Materiaali tarjoaa teoriataustaa turvallisen ryhmän rakentamisesta ja sen tukemisesta lukuvuoden aikana 

sekä harjoituksia näiden edesauttamiseen.