Hae avainsanalla: perehdyttäminen

Tietokortti tarjoaa työpaikkaohjaajille vinkkejä ja neuvoja hyvinvointia tukevan opiskelijoiden ohjauksen ja perehdytyksen tueksi. Tietokortti sisältää teemat: Millaista on hyvä ohjaus? Käytännön ohjeita ohjauksen ja perehdytyksen tukesi, Erityisen tuen tarve ja ohjaus, Hyvinvoinnin edistäminen osana ohjausta.

See me-hankkeen loppuraportissa on tarkoitus kuvata hankkeen toimintaa, tuloksia, haasteita, nuorten maahanmuuttajien osaamista sekä hankkeessa mukana olevien työntekijöiden omia oivalluksia ja menetelmiä. Tarkoituksena on myös levittää hyviä käytäntöjä ja avata hankearkea.

Loppuraportti liitteenä.

NAKS - Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen -hankkeen julkaisu kirjoitettiin avuksi oman reitin suunnitteluun. Siitä löytyy työkaluja tulevaisuuden rakentamiseen: Tarkastelemme missä olet tällä hetkellä, mitä tarvitset jotta pääset tavoitteisiisi. Lisäksi se sisältää tarinoita ja videoita muista unelmoijista ja osaajista sekä hauskoja tehtäviä jotka auttavat tulevaisuuden rakentamisessa.

E-kirja löytyy liitteenä (pdf).

Perehdyttämisiltapäivä on tarkoitettu syksyllä aloittavien ryhmien ryhmänohjaajille, mutta tilaisuuteen voivat osallistua kaikki, jotka tarvitsevat lisätietoa perehdyttämisestä. Tavoitteena on yhtenäistää lukuvuoden aloittamisen käytäntöjä ja ryhmänohjauksen toimintatapoja. 

Kesäkirje lähetetään ammatillisessa koulutuksessa aloittaville opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Kesäkirjeen tavoitteena on yhteistyön aloittaminen ryhmänohjaajan, opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa välittömästi opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen. Kirjeellä toivotetaan tervetulleeksi, motivoidaan ja sitoutetaan opiskelija ammatillisiin opintoihin. 

Kesäkirje aloitetaan toivottamalla tervetulleeksi opiskelemaan. Ryhmänohjaaja kertoo kirjeessä lyhyesti itsestään ja oppilaitoksen toiminnasta. Kirje kirjoitetaan minä-sinä-muodossa. 

Ammatillisen koulutuksen aloittavat opiskelijat ja heidän ryhmänohjaajat, alakohtaiset ammatinopettajat sekä yhteisiä aineita opettavat opettajat. Tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kiireettömästi; keskustellen, tutustuen esim. työsaleihin, sovittaa työvaatteet ja tulla tutuksi kaikkien niiden opettajien ja muun henkilökunnan kanssa, jotka opiskelija tapaa opintojen aikana. Orientaatiopäivät ovat lukuvuoden kaksi ensimmäistä päivää.

Aloittaville opiskelijoille oli tarpeen järjestää tapahtuma, jonka aikana tavataan normaalista kouluarjesta poikkeavassa ympäristössä ja erilaisten leikkimielisten tehtävien kautta tutustutaan omaan ryhmään ja muihin aloittaviin opiskelijoihin.  Näin taataan kaikille aloittaneille tasapuoliset mahdollisuudet osallistua oman ryhmänohjaajansa kanssa. Toteutus yhteistyössä Liiku ry:n ja Winnova läpäisyhankkeiden kanssa. Kolme iltapäivää/lukuvuoden aloitus. Seitsemän erilaista toiminnallista pistettä, jossa ryhmäyttämistä tukevia tehtäviä.

Aloittavien opiskelijoiden kolme ensimmäistä koulupäivää varmistavat sen, että 

• he tuntevat oppilaitoksen tilat ja toimijat
• osaavat kirjautua koulun tietokoneille ja käyttää sähköisiä opiskeluvälineitä sekä 
• tuntevat ryhmänsä opiskelijoita

Aloituspäivien ohjelman toteutukseen kuuluvat seuraavat mallit, joista jokaiselle on omat tuotekortit:

Orientoiva viikko

Orientoiva viikon tarkoitus on saada opiskelijat sitoutumaan opiskeluun. Viikon kantavana ajatuksena on ryhmäyttäminen ja turvallisen ryhmän rakentaminen.

Orientoiva viikko on toteutettu metsäalan yksikössä, jossa vuosikurssilla on n. 15 opiskelijaa. Nuoristoasteen opiskelijoita yhteensä n. 45.

Liitteessä tarkempi aikataulu orientoivasta viikosta metsäalalla syksyllä 2014. Opiskelijoita osallistui 13 kpl.

Työuran alussa oleville nuorille työntekijöille on koottu TOP 10 – vinkkilista, jonka avulla nuoria herätellään miettimään sekä työpaikan käytäntöjen että oman käyttäytymisen merkitystä työhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Vinkkilistan 10 kohtaa sisältävät kysymyksiä työhön opastamisesta ja perehdytyksestä työpaikan työkykyä ja terveyttä ylläpitäviin käytäntöihin. Vinkit on koottu työssä käyviltä nuorilta, heidän työnantajiltaan sekä yrittäjiltä Työterveyslaitoksen kehittämishankkeissa. Tietokortin muodossa julkaistut vinkit sopivat mainiosti oppilaitos-ja koulutuskäyttöön.

AMAZING AO on kisailu, jossa opiskelijat etsivät pienryhmissä (3-5 opiskelijaa) lähtöpisteessä annettuja rasteja oppilaitoksen eri kampuksilta. Kullakin rastilla on aina tehtävä, joka tulee suorittaa. (Esimerkiksi oppilaitoksen kirjastossa tulee etsiä tietty matkailualan kirja tai kone- ja metallialalla selvittää alaan kuuluvia ammattinimikkeitä).

Opiskelijaravintoloiden rastit kuuluvat myös kisaan.  Opiskelijaravintolan  rastipisteellä käymisestä ryhmän jäsenet saavat käynnistään kuittaukseksi kahvi-/teelipukkeet, jotka tulee säilyttää kisan maaliin asti. (Ovat osa motivointia.)

A Fact Sheet published by the Finnish Institute of Occupational Health (FIOH) encourages employers to make new workers aware of the importance of maintaining their work ability right from the beginning of their careers. The Young Driver can! project has produced a Fact Sheet that uses four “work ability truck carriages” as a guide for induction training, which depict the main demands of transport work as well as the factors that cause strain and affect resources.

Työterveyslaitoksen tietokortti kannustaa perehdyttämään työkyvyn ylläpitoon heti työuran alusta lähtien. Nuori kuski osaa! –hankkeen tuottamassa tietokortissa ammattikuljettajan perehdytyksen oppaana toimii neljä työkyvyn vaunua, jotka kuvaavat kuljetusalan keskeisimpiä vaatimuksia sekä kuormitus- ja voimavaratekijöitä. Kaikki työkyvyn osa-alueet ja niihin vaikuttavat tekijät huomioidaan – aina kuljettajan itsenäisyyden tarpeesta lainsäädännön muutoksiin.

Perehdyttämisen TOP10 – tsekkauslista toimii työpaikoilla perehdyttämisen käytäntöjen tarkistamisen tsekkauslistana, mutta myös toiminnan seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin välineenä. Työpaikalla voidaan arvioida tsekkauslistan avulla sitä, miten hyvin perehdytys toteutuu tällä hetkellä ja missä on vielä kehittämisen varaa. Myöhemmin työpaikalla voidaan arvioida perehdyttämisen käytäntöjä uudelleen tsekkauslistan avulla. Näin voidaan arvioida sitä, kuinka käytännöt ovat kehittyneet ja missä ehkä pitää vieläkin petrata.