Hae avainsanalla: opintojen aikainen tuki

Työkalu kuvaa opintojen väliaikaisen keskeyttämisen vaiheet osana henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa ja urasuunnitelmaa. 

Prosessikuvaus on osa varhaisen tuen toimintatapaa. Kuvauksessa on tehty näkyväksi opintojen väliaikaisen keskeyttämisen erilaiset syyt ja syistä seuraavat toiminnot. Prosessin tavoitteena on edesauttaa opiskelijan henkilökohtaisen opiskelupolun sujuvoittamista.

Opiskelijat, jotka eivät ole aloittaneet Työelämässä oppiminen –jaksoa, voivat osallistua heitä varten muodostettuun vertaisryhmään. Ryhmässä tuetaan opiskelijoiden elämänhallintaa ja opiskeluvalmiuksia. Ryhmässä hyödynnetään vertaisuutta. Opiskelijoille voidaan tarjota ryhmän lisäksi myös yksilövalmennusta.Oppilaitos voi toteuttaa ryhmän yhteistyössä opiskeluhuollon ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. HOKS:n merkitys on tärkeä yksilöllisten tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen sekä opiskelijoiden jatkopolun hahmottumisen kannalta.

Kohderyhmä:

ERNOD - erityisnuoret ja digiajan osallisuus -hankkeessa kokeiltiin suomalaisessa toimintaympräistössä Tanskassa jo vuosikymmenien ajan kehitettyä läksytukea, joka on Tanskassa kasvanut valtakunnalliseksi malliksi. 

RUORI-arviointimenetelmä on kansainväliseen ICF-luokitukseen perustuva toimintakykymittari, jonka avulla ammatilliseen koulutuksen hakija tai opiskelija voi yhdessä asiantuntijoiden kanssa arvioida opiskelutaitojaan, motivaatiotaan ja soveltuvuuttaan tiettyyn tutkintoon tai koulutukseen. Voimavarakeskeisessä arvioinnissa pohditaan yhdessä myös hakijan tai opiskelijan erityisen tuen tarvetta opinnoissa.

Tavoitteena on lisätä romanien tietoa korkeakouluopinnoista ja hakukäytännöistä, vahvistaa opiskelutaitojen kehittymistä ja madaltaa opintoihin hakemisen kynnystä.

Tukipajat tarjoavat ohjatun tuen oman opiskelupolun suunnitteluun ja hakuvaiheeseen. Pajoista muodostuu viiden kerran kokonaisuus korkeakouluhaun tueksi. Tukipajat sinänsä eivät ole uusi konsepti, mutta romaniväestön korkeakouluhakukynnyksen madaltamiseen tätä toimintatapaa ei ole ennen käytetty.

Kohderyhmät: Peruskoulua ja toisen asteen koulua käyvät romaninuoret sekä heidän vanhemmat.

Yleinen tavoite: parantaa alueen romaninuorten koulutustasoa ja vähentää koulupudokkuutta tehokkaan tukitoiminnan kautta.

Toiminta-alueen kasvatus- ja koulutusalan viranomaiset sekä muut työhön liittyvät asianomaiset

1. Romaniohjaaja käy informoimassa eri kouluille romanioppilaan koulunkäynnin tukimallia ja tiedustelee työn tarvetta. Aluksi koulun rehtorit kartoittavat romanioppilaiden poissaolot ja kouluvaikeudet.

Opiskelijan tunteminen, aito välittäminen

- Osaaminen

- Tuen tarve

Tarve, johon hyvä käytäntö vastaa:

Opinnot tulevat valmiiksi

Opiskelijan oman motivaation kantamisen varmistaminen

Luottamuksen rakentuminen

Ratkaisu; tarpeiden muuntaminen tavoitteiksi, ratkaisujen kehittäminen:

Aikaa kohtaamiselle järjestelmällisesti; ”tapaamisen toimintamalli”

- Monta ihmistä

Malli toimii romaniasiakkaiden tukemiseksi koulutuspoluilla eteenpäin. Tarkempi kaaviokuvaus liitteenä.

Alkuvaiheessa tuen tarve on suurempi, mutta yhteydenpidon tulee olla riittävän tiivistä koko prosessin ajan. Mallissa pyritään kasvattamaan asiakkaan vastuunottoa, ja pidetään suunnitelma ja eteneminen joustavina. Asiakasta tulee tiedottaa erilaisista koulutusvaihtoehdoista, ja pitää huolta, ettei prosessi keskeydy kriisinkään sattuessa.

AMIS9-toiminnalla vastataan nuorten tiedontarpeeseen toisen asteen opiskelusta ja tarvittavista arjentaidoista. Lapin pienissä kunnissa asuvat nuoret ovat usein tilanteessa, jossa heidän on lähdettävä toiselle paikkakunnalle opintojen perässä. Välimatkat kotiin voivat kasvaa satojen kilometrien pituisiksi. Mikäli opinnot edellyttävät muuttoa toiselle paikkakunnalle, tuo se siirtymiseen peruskoulun jälkeisiin opintoihin oman jännityselementtinsä niin nuoren kuin vanhemmankin kannalta.

Mentoritoimintaa on järjestetty Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulussa (Diak), Oulun seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan Kontinkankaan yksikössä (OSAO) ja Suomen diakoniaopistossa (SDO). Mentoritoiminnassa suomen kieliset mentorit toimivat mentoroitavien tukena. Molemmat, sekä mentorit että mentoroitavat, ovat opiskelijoita.

Oulun seudun ammattiopistolla tukitoimet käynnistyivät kevään 2016 aikana:

Suomen Diakoniaopistolla maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille 2015 – 2016 suunnattua opintopiiritoimintaa on dokumentoitu ja toiminnasta on saatu mm. seuraavia kokemuksia:

Tuen tarpeet opintojen alkuvaiheessa kohdentuvat opiskelutekniikan haltuunottoon, opiskelumateriaalin käsittelyyn (lukemistekniikat), suomen kielisen tekstin tuottamiseen, esseetyyppisen tehtävän tekemiseen sekä ja lähdemateriaalin referoimisen käytäntöihin. Lisäksi haasteet liittyvät ammatillisten tekstien käsitteellisyyteen, oppimistehtävien ja ohjeiden ymmärtämiseen sekä oppimisen toimintaympäristön hallitsemiseen, suomen kielen suullisen tuottamisen ja keskustelun harjoitteluun.

Toimintamallin tavoitteena on luoda avoin ja toimiva matalan kynnyksen yhteys nuorten ja etsivän nuorisotyöntekijän sekä lähettävän ja vastaanottavien oppilaitosten välille. Toimiva vuorovaikutus tukee nivelvaihesiirtymiä ja mahdollistaa ennaltaehkäisevän palveluun ohjauksen. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa nuorten asuinkunta säilyy perheen asuinpaikan mukaisena, jolloin peruspalvelut järjestetään oman kunnan toimesta. Kunnan omalla etsivällä nuorisotyöntekijällä on  hyvä ja ajankohtainen tieto mahdollisista paikallisista tukipalveluista.

Toimintakykyarvio on oppilaanohjauksen ja opetuksen työväline. Sen tarkoituksena on selvittää oppilaan ja hänen arjessaan toimivien yhteinen näkemys oppilaan toimintakyvystä. Toimintakykyarvion tietoa voidaan käyttää opetuksen ja siihen liittyvän tuen järjestämisen, oppilaanohjauksen sekä esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen laatimisen tukena. Kun toimintakykytieto on koottu, tavoitteiden asettaminen ja opintopolun suunnittelu helpottuu. Yhteinen keskustelu luo ymmärrystä toimintakykyyn vaikuttavista merkityksellisistä seikoista.

OIVA -hankkeen nuorisotyöntekijät toimivat toisinaan myös ryhmissä. Kyse ei ole opetussuunnitelman mukaisesta opetustilanteesta, vaan käsiteltäviä tai työstettäviä asioita ovat muun muassa elämänhallintaan tai itsenäistymiseen liittyvät asiat. Näitä tai vastaavia asioita voidaan käydä ryhmässä läpi yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Ryhmissä useimmiten kierretään opiskeluiden alkuvaiheessa. Näin voidaan samalla tiedottaa opiskelijoille nuorisotyön tarjoamista palveluista.

Jokaisessa toimipisteessä ryhmäytykset toteutetaan omalla tavallaan, mutta perusperiaatteet ovat samat. Kun OIVA -hankkeen työntekijä järjestää ryhmäytyksen, ryhmänohjaajan halutaan olevan tilanteessa mukana ja osallistuvan toimintaan. Monissa ryhmäytyksissä ryhmä luo itselleen säännöt, joita jokainen sitoutuu noudattamaan. Ryhmäytyksissä on usein mukana myös joku muu toimija, kuten opiskelijapalveluiden työntekijä, seurakunnan työntekijä tai kunnan nuorisotyöntekijä.

Ammatillisessa oppilaitoksessa yhteisöllisyys toteutuu monella eri tasolla, henkilökunnan kesken, henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä, opiskelijoiden yhdessä tekemisenä ja myös lähiympäristön toimijoiden kesken. Verkostoituminen ja yhdessä tekeminen lisäävät yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys on yksinkertaisimmillaan sitä, että kohdatessa tervehditään ja ollaan kiinnostuneita toistemme hyvinvoinnista. Yhteisöllisyys on siten vuorovaikutusta, mutta myös yhdessä tekemistä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

OIVA -hankkeen nuorisotyöntekijät tekevät tarvittaessa myös kotikäyntejä nuoren luo. Kotikäynti on aiheellista silloin kun nuori ei tule kouluun, eikä vastaa enää puhelimeen tai häntä ei tavoiteta muillakaan keinoin. Toiveen tavoittelusta tekee joko ryhmänohjaaja tai opiskelijapalveluiden työntekijä. Kotikäyntiä ei koskaan tehdä yksin vaan hankkeen nuorisotyöntekijä pyytää avukseen joko talon työntekijän tai alueen etsivän nuorisotyöntekijän. Nuorisotyöntekijää voidaan pyytää mukaan kotikäynnille pariksi myös opiskelijapalveluiden puolelta.

Nuoria kohdataan koulujen käytävillä tasavertaisena kanssaihmisenä, mikä on ensiarvoisen tärkeää aikuisuuden kynnyksellä taiteilevalle nuorelle. Kohtaamiset luovat turvallisuuden tuntua ja tietoisuutta siitä, että koulussa työskentelee ihmisiä, jotka ovat nuoren puolella. Kohtaamisissa ei ole kyse suoranaisesti opiskeluun liittyvistä asioista, vaan yleisellä tasolla kiinnostus siitä, mitä nuorille oikeasti kuuluu. Nuorisotyöntekijöillä on aikaa keskusteluille ja he toimivat tarvittaessa nuoren äänenä vahvan aikuisen roolissa.

Työtä toteutaan yhdessä nuoren kanssa. Se on luottamuksellista ja tapaamisissa käsitellään niitä asioita, joista nuori haluaa keskustella tai pohtia. Yksilötyössä asetetaan yhteiset tavoitteet tapaamisille ja ajan myötä saadaan toivottavasti luotua turvallinen ympäristö omien asioiden ja ajatusten selvittämiselle. Ikään liittyen nuorella on usein tarvetta saada apua elämänhallinnan eri osa-alueilla.  Tähän liittyvät muun muassa ystävät, lepo, ravinto, harrastukset, opiskelu ja perhesuhteet. Keskustelujen tukena on mahdollista käyttää erilaisia menetelmiä.

Paja on opiskelupaikka:

Espoon Omnian ammattioppilaitoksessa aloitettiin vapaaehtoistoiminnan projekti syksyllä 2014. Projektin tavoitteena oli saada Omniaan vapaaehtoistoimijoita kohtaamaan ja tukemaan ammattiin opiskelevia.

Vapaaehtoistoimintaa kehitti työryhmä, joka määritteli vapaaehtoistoiminnan periaatteet, tarpeet ja tavoitteet, vapaaehtoistoiminnan tehtäväkuvat sekä vapaaehtoisten toimintaympäristön. Ryhmä suunnitteli vapaaehtoistoiminnasta viestittämisen, vapaaehtoisten rekrytoinnin ja koulutuksen. Ryhmä tapasi myös Omnian johtoa ja eri koulutusalojen päälliköitä. 

Tukipassi on tarkoiteetu opiskelijalle, joka tarvitse opiskelussaan erityistä tukea. Tukipassin täyttää erityisopettaja ja sen annetaan opiskelijalle mukaan. Opiskelija voi näyttää passia eri opettajilleen varmistaakseen riittävän tuen saamisen.

Paussipaikka on vaihtoehtoinen pajamainen oppimisympäristö oppilaitoksen sisällä, jossa nuori saa tukea oman opinpolun mukaisesti arjentaitojen hallintaan, kehittymiseen työelämä – ja opiskelutaidoissa sekä tukea HOPS:n toteutumiseen. Jämsän seudulla ei ole tarjolla monipuolista pajatoimintaa opiskelijoille joiden opintojen eteneminen vaatii yksilöllisiä ratkaisuja erityisesti elämän- ja arjenhallinnan osalta. 

Vinkkikirja sisältää opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön käytännössä testaamia, hyviksi havaitsemia Toimivia tapoja motivaation ylläpitoon ja negatiivisen keskeyttämisen ehkäisemiseen.

Opettajan vinkkikirja on koottu Niilo Mäki Instituutissa vuosina 2009 - 2012. Hankkeissa tutkittiin motivaatio -teorioiden pohjalta toisen asteen opiskelijoiden keskeyttämisriskien tunnistamista ja kehitettiin opiskelijoihin suoraan kohdistuva interventiomalli keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Hankkeeseen sisältyi myös toisen asteen opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön koulutusta.

Avaimia oppimiseen ja ammattiviestintään, 1 OV, vapaasti valittava opintojakso

Tavoitteena, että opiskelija