Päämäärä:
Harjoite auttaa osallistujia vapautumaan ja ilmaisemaan itseään liikkumisen lomassa. Fyysinen aktiivisuus myös virkistää ja avaa ajattelua.
Toteuttaminen:
Voimavarapiiriin valitaan riittävä määrä laitteita tai muita fyysisiä harjoitteita sisältäviä pisteitä, jotta jokaiselle tulee viisi kuntoilupistettä.
1. Osallistujat kuntoilevat yhdellä pisteellä (esim. 20–30 sekuntia/liike) ja pohtivat samalla itsekseen annettua kysymystä.
Kepeli -hankkeessa koottiin olemassa olevia ja kehitettiin uusia kotoutumista edistäviä harjoitteita. Kepelin harjoitteet sopivat erityisesti heikosti suomea puhuvien aikuisten maahanmuuttajien ryhmille ja erilaisten ryhmien kohtauttamiseen esim. jos kielenoppioiden ja äidinkielenään suomea puhuvien halutaan tutustuvan toisiinsa. Soveltaminen kaikille kohderyhmille on mahdollista!
Metropolia ammattikorkeakoulun koordinoimassa Liaani-hankeessa on kehitetty väineitä, jotka tukevat nuorten työllistymistä ja jatko-opintoihin sijottumista, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista, opiskelumotivaatiota sekä elämnähallintaa ja terveyttä.
Hyvän mielen lautapeli Yees! on suunnattu 15-19 - vuotiaille nuorille ja pohjautuu taustatietoon nuorten mielen hyvinvoinnista, sen haasteista, vaikeuksista, arvoista ja unelmista. Taustatyöhön ja pelin aiheiden määrittelyyn osallistui useita lukio- ja ammattikoulunuoria.
Suunnittelimme yhteistyössä asumisvalmennusyksikkö Kätsän, Sastamalan kaupungin etsivän nuorisotyön ja Sastamalan seurakunnan kanssa yhteisen kaikille nuorille avoimen iltaryhmän torstai-iltoihin. Kokoontumisia suunniteltiin yhteensä 11 kertaa syyslukukaudelle. Jokaiselle kerralle suunniteltiin omat aihealueet, joiden sisällöt suunniteltiin mielenterveysseuran kehittämän mielenterveyden käden mukaan. Kokoontumisissa on keskusteltu tunteista, arvoista ja valinnoista, kokeiltu erilaisia liikuntamuotoja, keskusteltu levosta ja unesta sekä tehty rentoutumisharjoituksia.
Kurssi on suunnattu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia, alentunut opiskelumotivaatio tai muita oppimisen haasteita, tai jos vaikuttaa siltä, että opinnot ovat pitkittymässä tai keskeytymässä.
Kurssi on opintojakson mittainen, opintoviikon laajuinen, se toteutetaan vapaavalintaisena kurssina.
Arkiohjaaja järjestää muutaman kerran viikossa kahvihetken, jonne opiskelijat tulevat välitunnilla tai hyppytuntien aikana. Myös opettajat ja muu opiskelijahuoltohenkilöstö ovat tervetulleita. Armikahvilassa myydään kahvia ja keksejä omakustannushintaan. Arkiohjaaja on paikalla tutustumassa ja keskustelemassa opiskelijoiden kanssa. Keskusteluissa voi tulla esiin myös opiskelijan huolia ja tuen tarpeita. Kahvila lisää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä sekä tarjoaa paikan uusien tuttavuuksien solmimiseen.
Välkkäklubi on mukava ja viihtyisä tila, jossa opiskelijat oleskelevat, pelaavat pelejä, lukevat lehtiä ja tapaavat kavereita välituntien ja hyppytuntien aikana. Arkiohjaaja on paikalla keskustelemassa opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat suunnittelevat yhdessä välkkäklubin toimintaa ja tiloja.
Työnhakuohjauksessa opiskelijan työnhakutaidot kehittyvät ja työelämätietous lisääntyy. Opiskelija saa arkiohjaajalta apua työnhakuun liittyvien asiakirjojen tekemiseen, ja hän myös harjoittelee arkiohjaajan kanssa työhaastattelutilanteita. Työnhakuohjauksessa opiskelija tutustuu eri ammattialoihin, ja arkiohjaaja auttaa häntä löytämään omaa osaamistaan ja kiinnostustaan vastaavia työpaikkailmoituksia.
Tehtäväverstaassa opiskelija työstää keskeneräisiä opiskelutehtäviä opettajien avustuksella tai tekee puuttuvia kokeita. Opiskelijan ei tarvitse ilmoittautua verstaalle ennakkoon, vaan hän tulee itselle sopivana aikana. Kokeentekijän tulee kuitenkin sopia asiasta etukäteen kurssin opettajan kanssa. Tehtäväverstaan tuella opiskelijan tekemättömät työt eivät kasaannu ja hänen on mahdollista edetä suunnitellun aikataulun mukaan.
Järjestöpäivät on oppilaitoksessa järjestettävä pienimuotoinen messutapahtuma, jossa eri alojen järjestöt, säätiöt, yhdistykset ja muun alan toimijat esittäytyvät. Järjestöpäivillä opiskelijat tutustuvat järjestöjen toimintaan ja niiden tarjoamiin vapaaehtoistöihin sekä alan työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksiin. Myös opettajilla on mahdollisuus luoda kontakteja järjestöjen toimijoihin, sopia oppituntivierailuista ja liittää järjestöpäivä osaksi opetusta.
Elämänhallintakurssilla opiskelijoiden elämänhallinta- ja arjentaidot kehittyvät. Kursseilla opiskelijat käsittelevät omaan elämään liittyviä asioita, harjoittelevat ongelmien ratkaisemista, oppivat tunnistamaan tunteita ja ajatuksia sekä käsittelemään stressiä ja sen ennaltaehkäisemistä. Kurssien tuella opiskelijat voivat edistää hyvinvointiaan, elämänhallintaa ja itsetuntemusta sekä ennaltaehkäistä masennusta ja pahaa oloa. Ryhmissä toteutetuilla kursseilla opiskelija saa ryhmä- ja vertaistukea sekä kehittää yhteistyötaitojaan.
Arkiohjaaja luo oppilaitoksiin opiskelijoille turvallisuuden tunnetta läsnäolollaan. Opiskelijoille on tärkeää, että oppilaitoksessa on aina joku, jonka puoleen voi kääntyä asiasta riippumatta. Arkiohjaaja ei edusta oppilaitosta samalla tavalla kuin kuraattori tai opettaja, eikä opiskelijan sen vuoksi tarvitse pelätä asioiden vaikutuksesta opintojen arvosteluun. Tärkeä osa arkiohjaajan työtä on opiskelijoiden motivoiminen ja tukeminen opiskeluun ja elämään liittyvissä asioissa, tärkeää on osata ottaa opiskelijoiden huolenaiheita puheeksi.
Hankkeen tavoitteena oli opintojen keskeyttämisten vähentäminen Helsingin kaupungin ammatillisissa oppilaitoksissa. Tähän tavoitteeseen pyrittiin
1) kehittämällä opiskelijan opiskeluprosessia opintojen eri vaiheissa tukeva arkiohjauksen malli,
2) parantamalla opettajien ja opiskelijahuoltohenkilöstön arkiohjaustaitoja ja
3) lisäämällä ammattiopintojen keskeyttämisilmiön tuntemusta.
Reittioppaassa esitellään vaihe vaiheelta hankkeessa kehitetty nuorten toiminta- ja työkykyä vahvistava valmennusohjelma. Reittiopas haastaa myös jokaisen lukijan pohtimaan omaa voimaantumisen tasoaan ja ohjauksen näkyään. Reittioppaassa on myös harjoituksia ja toimivia keinoja matkan aikana esiin tuleviin haasteisiin.
MunReitti-hankkeessa on otettu käyttöön Hollannissa kehitetty voimaantumisen itsearviointityökalu, jonka avulla opiskelija voi arvioida omaa voimaantumisen tasoaan. Voimaantumisen itsearviointimenetelmässä (VrijBaan) voimaantuminen on jaettu kuuteen osa-alueeseen (itsemääräämisoikeus, myönteinen minäkuva, yhteisöllisyys, merkityksen kokeminen, vaikuttavuus, osaaminen) Voimaantumisen itsearvioinnissa opiskelija vastaa sähköisessä muodossa olevaan kysymyskaavakkeistoon, jossa on 60 voimaantumisen kokemusta testaavaa kysymystä.
Motivoivan haastattelun menetelmä on asiakaskeskeinen, nuoren omista tarpeista ja arvomaailmasta lähtevä ohjausmenetelmä, jonka tavoitteena on vahvistaa nuoren sisäistä motivaatiota ja halua muutokseen. Motivoiva toimintatapa perustuu asiakkaan ja työntekijän luottamukseen ja kumppanuuteen, jossa osapuolet tutkivat ja rakentavat uutta ymmärrystä, ratkaisevat ongelmia ja tarkastelevat ristiriitoja. Motivoivan toimintatavan perusajatus on, että nuori löytää muutokseen tarvittavat voimavarat itsestään ja on valmis, halukas ja kykenevä muuttumaan.
Ammattiopiston Luovi järjestää koulutusta tilauksesta Luovin tiloissa tai koulutuksen tilaajan järjestämissä tiloissa
Projektissa on kehitetty toiminta- ja työkykyä vahvistava valmennusohjelma, jonka perustana on hollantilainen dialogiseen ohjaustyöhön pohjautuva voimaantumisen itsearviointimenetelmä. Menetelmän avulla opiskelija pääsee arvioimaan omaa voimaantumisen tasoaan ja valmentautumisen tarvettaan. Valmennusohjelma rakentuu opiskelijan toimintakykyä tukevista yksilö- ja ryhmäharjoituksista, arjentaitoja ja itsetuntemusta vahvistavista ATTO (ammattitaitoa täydentävät pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat) -opinnoista sekä työhönvalmennuksesta.
Hankkeen tavoitteena oli edistää erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksen onnistumista, työllistymistä, elinikäistä oppimista ja työmarkkinoilla pysymistä kehittämällä toiminta- ja työkyvyn arvioinnin ja ohjauksen käytäntöjä sekä vahvistamalla opiskelijoiden osallisuutta oman toiminta- ja työkykynsä määrittelyssä, arvioinnissa ja kehittämisessä. Hankkeen tuloksena syntyi opiskelijan toiminta- ja työkyvyn yksilö- ja ryhmävalmennusohjelma (MunReitti-valmennusohjelma), jota toteutetaan osana opiskelijan Henkilökohtaista opiskelujen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS).
